Amerikkalainen Steinar Skipsness halusi tietää, miksi jotkut ihmiset epäonnistuvat työhaastatteluissa. Hän etsi vastausta tähän kysymykseen lukemalla satoja työhakemuksia ja videoimalla 28 työhaastattelutilannetta.
Steinar Skipsnessin 20 vinkkiä työhaastatteluun:
- Ansioluettelosi pitää myydä sinut 10 sekunnissa.
- Ole ajoissa.
- Sulje kännykkäsi.
- Tiedä yritys ja miksi haluat työskennellä siellä.
- Tuo ylimääräisiä kappaleita ansioluettelostasi työhaastatteluun.
- Ota mukaasi lehtiö.
- Pukeudu perinteisesti.
- Siisti sinusta Internetissä näkyvät asiat.
- Älä vitsaile.
- Älä höpötä.
- Älä puhuu pahaa entisistä esimiehistäsi.
- Älä flirttaile haastattelijan kanssa.
- Älä leiki hiuksillasi tai kasvoillasi.
- Joitakin asioita ei pidä sanoa ääneen.
- Pidä hyvä katsekontakti.
- Osoita, että sinulla on tavoitteita.
- Osoita, että sinulla on saavutuksia.
- Osoita, että olet intohimoinen.
- Kysy kysymyksiä.
- Lähetä kiitos-viesti.
Mielestäni tämä lista on äärimmäisen hyvä ja tiivistetty. Olen itse lukenut joitakin kymmeniä työhakemuksia ja ollut mukana viidessä työhaastattelussa. Omien kokemusteni perusteella voin suositella näistä vinkeistä jokaista.
Erityisesti vinkkiä 8 ei kannata aliarvioida. Ensimmäinen asia mitä työhaastattelija hakemuksesi saatuaan todennäköisesti tekee on nimesi kirjoittaminen Googleen. Oman nimeni hakeminen Googlesta antoi vielä pari vuotta sitten tulokseksi kuvan, jossa olin heittämässä löylyä tupapöydällä istuen, pelkkä pyyhe päällä, kaljapullo kädessä. Kuva oli otettu eräästä opiskelijanäytelmästä, jossa olin mukana. Minä tiesin kuvan taustan, mutta tiesivätkö mahdolliset työnantajani sitä?
Lisää perusteluita vinkeille löytyy sivulta How to nail an interview (via Getrichslowly).
Ainut vain, että kyseisen kohta 8:n käyttäminen on Suomessa laitonta työnantajan puolelta. Työntekijästä tietojen keräämiseen googlaamalla vaaditaan työnhakijan suostumus. Harmi tosin, etteivät kaikki työnantajat tätä tiedä.
Syykin tähän kieltoon on selvä. Työnantaja ei tiedä onko kyseessä esimerkiksi mahdollinen täyskaima, jonkun toisen suorittama tarkoituksellinen mustamaalaaminen tai muita mahdollisia syitä löytyneen tiedon takana.
Pitää paikkaansa. Työnhakijan tietojen googlettamista kuitenkin tapahtuu, joten fiksun työnhakijan kannattaa siihenkin varautua.
Viestintäviraston CERT FI -yksikön päällikkö neuvoi MTV3:n haastattelussa pari vuotta sitten seuraavasti: ”Itse käyn säännöllisesti tarkistamassa mitä minusta tai työnantajastani on internetissä saatavissa. Pystyn etukäteen varautumaan ainakin niihin kysymyksiin ja olettamuksiin joita muilla on minusta. Tämä on nykypäivää”.
Lähde: http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/mediait/2006/11/482670
Tuohon oman nimen esiintymiseen netissä voi suositella Google Alerts palvelua. Se ilmoittaa automaattisesti kun nimi tulee taas jossain esille, loistava palvelu.
Mutta tuo yllä oleva lista olis pelastanut mutkin monelta kurjalta tilanteelta. Olen mokannut noista monesti ainakin seuraavat kohdat:
1. Ansioluettelo vaikuttaa hieman siltä kuin se olisi tehty ajankuluksi puhelun aikana.
4. Miksi haluat työskennellä meillä – öh, en mä tiiä, te maksatte palkkaa.
5. Olisin tuonut edes yhden.
8. Internet on pullollaan sontaa ja kännikuvia, joita olen vielä itse tunkenut sinne, ei pysty siivoamaan.
9. Älä vitsaile, juu ei, yleensä sen huonommaks menee vitsit mitä enemmän jännittää.
10. Älä höpötä, ad/hd:n yksi tunnusmerkki on höpöttäminen. Välillä vaan ei pysty lopettaan puhumista tai kirjoittamista.
15. Katsekontakti unohtuu välillä kun jään ihmettelemään huoneessa olevia tavaroita tai ikkunasta näkyvää maisemaa.
16. Ne nyt vaan on sellasia suunnitelmia, ei mitään erityistä…
17. Ne nyt vaan on sellasia omia juttuja, ei mitään erityistä…
18. En ole.
19. Onko kysyttävää on kysymys joka lyö joka kerta jauhot suuhun, enkä ole ikinä varautunut siihen. Sitten improvisoin ja tulos on jotain luokkaa: mihin aikaan teillä on safka.
20. Onnistuu 🙂
Sorry ylipitkä kommentti. Noi on vähän kärjistettyjä, mutta toi on oikeesti vaikee laji ihmiselle, jolle haastattelutilanne ei tunnu luontevalta. Tossa olis ihan hyvä artikkelisarjan paikka, miten mikäkin noista kohdista hoidetaan oikein. Esimerkiksi tuo ansioluettelon tekeminen myyväksi on todella ongelmallinen jos visuaaliset ja viestinnälliset kyvyt eivät tue toisiaan.