Amerikkalaisilla reality-kanavilla, erityisesti TLC:llä, pyörii paljon tv-ohjelmia, joiden aiheena on ”äärimmäinen” säästäminen. Näistä huikeimpia on TLC:n Extreme couponing, joka esittelee amerikkalaisia, jotka ostavat järjettömiä määriä tavaroita puoli-ilmaiseksi erilaisten kuponkien ja alennuskoodien avulla. Suomenkin televisiossa pyörivä Täältä tulee Honey Boo Boo on tämän sarjan spin off -sarja. Kuponkien kanssa ostoksilla käyminen on aika merkittävä osa tätä spin off -sarjaakin.
Business Insider on koonnut näistä ohjelmista seuraavat 11 äärimmäistä säästövinkkiä:
- Vessanpytyn käyttämisen sijasta purkkiin pissaaminen
- Alapään puhdistaminen vedellä paperin sijasta
- Vaatteiden peseminen suihkussa
- Ruoan hankkiminen roskalavoilta
- Sängyn tekeminen rojuista
- Vaatteiden peseminen astianpesukoneessa
- Talouspaperin peseminen käytön jälkeen
- Santsikuppien etsiminen roskiksista
- Alennuskuponkien etsiminen roskiksista
- Alennuskupongeilla hamstraaminen
- Naudan ostaminen kokonaisena
Ensimmäisenä on pakko ottaa kantaa tähän purkkiin pissaamiseen. Kuvassakin näkyvä Victoria ei siis pissaa vessanpyttyyn vaan purkkiin ja säästää näin vettä. Pissan hän heittää kompostiin. Arvioitu säästö tästä on 10 dollaria kuukaudessa.
Purkkiin pissaaminen on vähän äklöä ja tuon prosessinkin voisi tehdä suoraviivaisemmin pissaamalla suoraan kompostiin ts. käyttämällä ulkohuussia. Arvioitu säästö oli kuitenkin sen verran hurja, että piti laskea tuo ihan auki. Kuluttajaviraston mukaan WC käyttää vettä kuusi litraa per huuhtelu, kaksoisnapilla varustetuissa vessoissa pienen tarpeen vetäminen alas pytystä kuluttaa vettä vain kaksi litraa. Suomessa hanavesi maksaa 2 euroa per kuutio joten 100 eurolla saa tällaisen ekopytyn vetää laskujeni mukaan 25 000 kertaa. Jos Victorian pytty olisi kuitenkin vanhaa mallia ja tuhlaisi vettä 12 litraa per veto menisi Victorialla vessanpytyn veteen 120 dollaria mikäli hänen huushollissaan käytäisiin vessassa n. 11 kertaa päivässä. Arvioidut säästöt ovat siis ihan realistisia.
Business Insiderin toinen vinkki tulee samaisen ohjelman toisesta jaksosta, jossa Kay-niminen nainen säästi rahaa sillä, että hän ei osta ollenkaan WC-paperia vaan puhdistaa alapäänsä vessakäynnin jälkeen vedellä ja saippualla. Tässä ei ole mielestäni mitään ihmeellistä. Bideesuihkun sijasta hän käyttää kuitenkin vedellä täytettyä juomapulloa, jolla tähänkin vinkkiin saatiin vähän lisää shokkiarvoa. Samainen Kay pesee vaatteensa ammeessa kylvyssä käynnin jälkeen. Saippuana hän käyttää ilmaisia saippuanäytteitä. Kay ei ole myöskään ostanut sänkyä vaan hän on koonnut itse sängyn roskalavoiltaan löytämistä vanhoista joogamatoista.
Tämä vaatteiden peseminen astianpesukoneessa oli Business Insiderinkin mielestä älytöntä, sillä tiskikone käyttää enemmän sähköä kuin pyykinpesukone eikä vaatteista tule astianpesukoneessa kuivia. Tiedän kuitenkin, että jotkut käyttävät tiskikonetta esim. moottoripyörän osien pesemiseen. Minulle oli kuitenkin uutta, että tiskikoneessa voi ainakin Huffington Post -lehden mukaan pestä mm. lenkkareita ja lippalakkeja, jotka eivät oikein tykkää pyykinpesukoneesta.
Vinkki kertakäyttöastioiden ja talouspaperin pesemisestä käytön jälkeen oli peräisin kaverilta nimeltä Roy. Tässä vinkissä ei ole sinänsä mitään järkeä. Tämän vinkin tuottama arvioitu 100 dollarin vuosisäästö pistää kuitenkin vähän miettimään, että mitä jos vain jättäisi talouspaperit ostamatta ja käyttäisi vain pestäviä mikrokuituliinoja ja vastaavia? Minulle näiden ongelma on ainakin lähinnä siinä, että ajatuksellisesti tuntuu vähän hölmöltä laittaa likaisia tiskirättejä pyörimään vaatteiden sekaan pyykinpesukoneeseen. Entä jos laittaisikin tiskirätit astianpesukoneeseen?
Kahdeksas vinkki vaatii vähän selitystä. En tiedä miten homma toimii käytännössä, mutta ilmeisesti joissakin amerikkalaisissa leffateattereissa voi santsata popcornia ja limsaa santsata. Royn hieno idea on kaivaa roskiksista muiden ihmisten roskiin heittämiä pahvimukeja ja popcorn-kippoja, pestä ja hakea näihin muiden roskiin heittämiin astioihin ”ilmaisen santsikupin”. Tämä menee vähän samaan kategoriaan kuin joskus eräältä suomalaiselta äitien keskustelufoorumilta lukemani säästövinkit suomalaisten tomaattien punnitsemisesta ulkomaisena ja karkkien lisääminen candy king -pusseihin sen jälkeen kun on ensin hakenut hintatarran pienemmälle määrälle.
Yksi mikä näistä vinkeistä tulee taas kerran mieleen on tämä kuponkien käyttö USA:ssa. Olen pohtinyt, että USA:ssa täytyy olla joissakin osavaltioissa jotakin kuluttajalakeja, joiden nojalla kuponkien säästöt kertautuvat. Suomessahan kupongeissa lukee yleensä, että ”tätä tarjousta ei voi yhdistää muihin tarjouksiin” tms. En ainakaan usko, että viemällä viisi kappaletta -20 % kuponkeja kauppaan saisi tuotteen 100 % alennuksella. USA:ssa tämä tuntuu kuitenkin olevan mahdollista.
Esimerkiksi yhdeksännen vinkin takaa löytyvä KT-lempinimellä varustettu säästäjä on haalinut roskalavoilta lehtien välissä tulevia kuponkiliitteitä ja vannoo, että tämän kuponkikasan arvo on 50 000 dollaria. Chastity ja April taas säästävät rahaa ostamalla kupongeilla tavaraa varastoon. Heiltä löytyy mm. 1000 purkkia suuvettä, 300 purkkia hammastahnaa, 200 tuubia deodoranttia ja 390 pakkausta pyykinpesuainetta. Aprililla on talonsa takana jopa oma rakennus hamstratuille tuotteille.
Toki, kuten joskus kirjoitin, näissä kuponkiohjelmissakin on joskus nähty sitä, että jengi on tehnyt itse näitä alennuskuponkeja tietokoneella. Tuntemalla kassajärjestelmän käyttämien viivakoodien algoritmien pystyy nimittäin tekemään kuponkeja, jotka pyyhkäisevät hinnan vaikkapa yhteen senttiin. Muistelen, että Suomessakin liikkui joskus netissä tällaisia printattavia kuponkeja, joilla sai jonkun pelikonsolin eurolla. Ihan oma kysymyksensä on sitten se, että missä vaiheessa hamstraajan kannattaisi alkaa laskea hamstrattujen tavaroiden varastointikustannuksia.
Viimeinen vinkki olikin sitten mielenkiintoisempi. Tämän vinkin televisiossa esitellyt Erin nimittäin ostaa kerran vuodessa kokonaisen lehmän ja ruokkii näin perheensä vuoden ajan. Lihan hinnaksi tulee näin ostettuna noin 4 dollaria kilolta. Olenkin jo aiemmin kertonut, että eräs kaverini soveltaa tätä vinkkiä ihan Suomessa ostamalla kerran vuodessa pakkaseen kokonaisen poron. En siis pidä tätä yhtään hullumpana säästövinkkinä. Jos tästä ongelmia hakee niin sen lisäksi, että tämä vaatii ison pakastimen osa lihasta on sellaista, että se on paras laittaa pakkaseen jauhelihana. Mitä tuohon halpaan kilohintaan tulee olen kuullut, että Suomessakin saa ostaa erittäin maukkaita, mutta aliarvostettuja paloja possua suoraan teurastamoista todella halvalla. Olen syönyt itse esimerkiksi possun poskea, joka suorastaan sulaa suussa, mutta jonka hinta ei ole kuin pari euroa per kilo.
Tässä omia ajatuksiani näistä vinkeistä. Onko joku sattumalta katsonut näitä ohjelmia televisiosta tai löytyykö teiltä muita ”äärimmäisiä” säästövinkkejä?
Eipä tarvitse säästää vedessä ihan noin paljoa kun taloyhtiössä on kiinteät vesimaksut. 😀
Vincentille: Ja taloyhtiönhän ei tarvitse vesilaskua maksaa. Vuokralaisena voit kiinteän vesimaksun turvin tehdä melkein mitä lystäät, mutta asunnon omistajalle maksu kuitenkin jossain muodossa tulee.
Mielenkiintoisia vinkkejä 😉
Onneksi asun talossa, jossa mitataan lämpimän veden kulutusta.
Vuokrassa peritään ennakkona n. 17 €/kk.
Mittari tsekataan kaksi kertaa vuodessa ja vuokraa hyvitetään
120 – 170 € vuodessa 🙂 asiallisen kulutuksen vuoksi.
Niin itsehän asun omistusasunnossa ja kuulun taloyhtiön hallitukseen joten itse pystyn vaikuttamaan vesimaksuni hintaan joka tällä hetkellä on kiinteä 20€/naama kuukaudessa (asuntokohtaisia mittareita kun ei ole).
ps. taloyhtiössämme keskimääräinen vedekulutus pyörii 65% yleisiin normikulutusarvoihin verrattaessa. Ja se on aika hyvin. Oma vedenkulutukseni on pääosin kuntosalilla ja töissä joten eiköhän silläkin ole jotain merkitystä 😉
5kuution lokasäiliön tyhjennys maksaa 100 euroa. 6 l/pöntön huuhtelu maksaa tyhjennettynä 12 snt. Eli ihan oikeasti säästöä ulkohuussi.
… Ja maailma pelastuu! 🙂
Omasta huussista myös lannoitteet, joten säästö vuodessa jopa 200eur. Lannan valmistelu ja käyttö pitää vaan opetella.
Meillä säästetään huuhteluvettä siinä että joka pikku lirua ei vetäistä vaan vasta isomman hädän jälkeen. Ja pyttyyn voi laittaa esim vesipullon että säiliön tilavuus pienenee. Muuten me emme oikeastaan edes säästä vettä mutta emme myöskään lotraa turhaa.
Ai niin, ja talouspaperia en ole ostanut vuosiin vaan käytän tiski- ja siivousliinoja jotka kyllä puhdistuvat lakanapyykin seassa aivan hyvin. Jos kuvittelee että muun pyykin seassa niihin tarttuu jotain muuta likaa (tai jopa että niistä tarttuu muihin likaa, vaikka silloin on kyllä vika pesukoneessa) niin ne voi puhdistaa kiehuvassa vedessä (esim vedenkeittimellä jos keittää liikaa vettä kerralla niin sen voi käyttää tähän). Mikrokuituiset kestävät todella kauan, ja ”kertakäyttöisempiäkin” (eli esim chifonet-tyyppiset) voi muutaman kerran pestä koneessa.
Niin, no meillä ainakin peruskäytöllä se tyhjennysmaksu tulee jos kaksi kertaa vuodessa. Monella varmaan useammin. Sitten kun tosiaan laskee nuo kompostoituvat lannoittet, niin säästö on vähintään 200-300 euroa. Jos oikein usein/monta hlö käyttää vessaa, niin vielä enemmän. Tulevaisuudessa tuskin lokakaivon tyhjennyshinta laskee, joten satsaus kompostoivaan ulkohuussiin kannattaa. Multaahan sieltä tulee.
Tuohon purkkiin pissaamiseen ottaisin kantaa. Ihmisvirtsa käy lannoitteesta, se pitää vaan laimentaa aika voimakkaasti. Jos on puutarhaa, sillä säästää keinotekoisten lannoitteiden ostolta. Esim. Ruotsissa on tätä ”lannoitustarkoitusta” varten oikein omat kastelukannunsakin 🙂 Plus säästyy tietysti vessan vetämiseltä – jota ei tosiaankaan tarvitse tehdä kuin ison hädän tullen. Vesisäästö siinä. Talouspaperin käytölle en näe perusteita, pestävät keittiöliinat ajavat saman asian ja ne voi pestä muun pyykin joukossa, yleensä pyyhkeiden tai lattioiden pesuun tarkoitettujen moppien kanssa. No problem!