Olemme ihmetelleet tänään toimistolla pikavippien todellisten vuosikorkojen laskemista. Aiheesta on ollut paljon epäselvyyttä. Sanomalehti Karjalaisen tutkiessa lokakuun lopussa 80 pikavippisivun ilmoittamat todelliset vuosikorot ja verratessa niitä todellisiin noin puolet pikavippiyrityksistä ilmoitti todelliset vuosikorot väärin.
Jo pikavippien todellisen vuosikoron laskentakaavasta on paljon epäselvyyttä. Jotkut pikavippiyritykset ilmoittavatkin ilmeisesti edelleen pikavippiensä todellisen vuosikoron Työ- ja elinkeinoministeriön suositukseen perustuen. Tämä suositus ei ole kuitenkaan ollut voimassa enää 1.2.2010 jälkeen, jolloin Kuluttajansuojalakia uudistettiin. Tämän uudistuksen myötä myös pikavippiyritysten on täytynyt ilmoittaa vuosikorkonsa samalla tavalla kuin se ilmoitetaan esimerkiksi asuntolainoissa.
Tämä kaava ei ole mikään yksinkertainen. Monieräisissa lainoissa todellisen vuosikoron selvittäminen edellyttää käytännössä joko perättäisten likiarvojen käyttämistä tai todellisen vuosikoron selvittämistä kokeilemalla eri lukuja ja katsomalla, että millä näistä kaava ratkeaa. Kuten oheisesta kuvasta näkyy, tuosta kaavasta X:n ratkaiseminen silloin, kun eriä on useita ei onnistu ihan peruskoulumatematiikalla.
Teimmekin niin, että rakensin aamulla Excel-tiedoston, johon tunnetut luvut syöttämällä saamme ratkaistua lainan todellisen vuosikoron 1-4 -eräisille lainoille. Syötin tähän ohjelmaan tämän jälkeen Finanssialan Keskusliiton muutaman esimerkkilaskelman ja testasin, että päätyykö Excelillä tekemäni laskuri samaan lopputulokseen. Vastaus oli kyllä, eli laskurini vaikuttaisi toimivan.
Aloimme tämän jälkeen syöttää laskuriin muutamien pikavippien lainasummia, laina-aikoja, kuluja ja muita tietoja. Laskemamme todellinen vuosikorko vastasi samaa, minkä muutama isompi pikavippisivusto oli laskenut itsekin. Esimerkiksi Ferratumin ilmoittamat todelliset vuosikorot vastasivat meidän laskemiamme.
Tulemme kertomaan näistä tuloksista vielä tarkemmin. Törmäsimme kuitenkin äsken ongelmaan, jota emme osanneet odottaa. Erään pikavipin todellinen vuosikorko oli nimittäin niin korkea, että Excel ei osannut laskea sitä!
Emme ole varmoja, että olemmeko tehneet jonkin virheen kaavassamme, joten ajattelinkin nyt pyytää apua teiltä lukijoilta. Todellisen vuosikoron laskentakaava on ohessa. Tämän pikavipin tiedot olivat seuraavat:
- Lainamäärä 20 €
- Laina-aika 14 pv
- Erien lukumäärä 1
- Erän suuruus 32 €
- Muut kulut 10 €
- Kokonaiskustannus 42 €
Johtuen 10 euron lainanhakukuluista, lainaksi saatava rahamäärä on tässä pikavipissä ainoastaan 10 euroa. Takaisin pitää maksaa kuitenkin 32 euroa 14 päivän kuluttua.
Laskimme, että todellinen vuosikorko on tälle pikavipille noin 1500 000 000 000 000 % eli 1500 biljoonaa prosenttia. Tämä lukuhan on aivan älytön. Jos jollakin on siis viitseliäisyyttä, otamme mielellämme vastaan arvioita siitä, että mitä laskimme väärin. Todellisen vuosikoron laskentakaavan ohjeet on ladattavissa osoitteesta: http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5846.pdf
Ihan arkijärjellä päätellyllä kaavalla päädyin suunnilleen samaan tulokseen. Eli kuinka paljon tulisi koroksi, jos tuota lainaa uusisi niin, että saa pitää sen kympin koko vuoden. Korkoja siis ei maksettaisi, vaan niille otettaisiin uusia lainoja samoilla ehdoilla koko vuodeksi.
(neljäntoista päivän korko)^(neljientoista päivien määrä vuodessa) =
(32/10)^(365/14) * 100% = 1 479 biljoonaa prosenttia
Sulle on tullut lapsus tohon tehtävän asetteluun, kokonaiskustannus ei voi olla suurempi kuin takaisin maksettava erä eli 32€. Pääoma jota laskelmassa pitää käyttää on 10€ ja maksettava korko on 22€ ja maksettava pääoma on 10€. Yhtiö on varmaan ’unohtanut’ että asiakas sai tililleen vain 10 egee!!! Kun on vain 1 kpl takaisinmaksueriä, niin korko-prossan laskeminen käy ihan vanhanaikaisella kaavalla eli (kpt/360×100=r tämä on se peruskaava, josta lähdetään johtamaan puuttuva osa) k= pääoma (10€), p=% (ei tiedä vielä) t=aika(14 pv) ja r=korko eli tässä esimerkissä 22 euroa. Eli ratkaistaan yhtälö p:n suhteen eli p eli korko-% on
p= 360 x 100 x r / k x t eli 360x100x22 / 10 x 14 eli
vastaus on suoraan prosentteja sitä EI ENÄÄ saa kertoa 100:lla eli 792000/140 =5657,14% (vuodessa on 360 päivää ja 1kk=30 pv, näin ainakin ennen opetettiin korkolaskua) luultavasti tuo vippiliike ilmoittaa todelliseksi koroksi 1542,86% eli laskee pääomaksi 20 ja koroksi VAIN 12 egee =32
En jaksa nyt tutkia tuota sarja-maksu kaavaa, mutta jos yksi takaisin maksu niin silloin käytä tätä ’peruskaavaa’
Tapa ilmoittaa korko satunnaiselta ajalta (vuosi) lienee pankkien tapa saada omat pitkät lainansa näyttämään hyviltä. Mielestäni mielekkäämpää olisi kertoa korkojen määrä euroissa koko laina-ajalta.
Toki tuo summa vaihtelee korkojen mukaan, mutta nykytapa kaunistelee esimerkiksi asuntolainan korkoja valtavasti. Ärsyttää oikein tämä, sinänsä aiheellinen, pikavippien demonisointi kun samalla asuntolainoja pidetään järkevinä ja halpoina.
”asiaa seurannut” kyllä yrittää provota.
Älä provoo: perustelisitko?
Olis näköjään helpompaa lainata mafialta rahat kuin käyttää tuota pikavippilainaa. En yhtään ihmettele miksi nämä yritykset halutaan kieltää lailla mikäli tuo lasku on oikein tai edes sinne päin.
Perustelen asiaa seuranneen sijaan.
On järkevämpää ottaa 250 euron pikavippi vaikka kuinka korkealla prosentuaalisella korolla, kuin 5000 euron laina koko vuodeksi. Siis jos tuolla yhdellä 100 euron pikavipillä pärjää ongelman yli.
Miksi? Siksi, koska tarvitsemme euroja elämiseen emmekä prosentteja. Kuulostaahan se kivalta kun on pieni vuosittainen korko, mutta pitääpä muistaa että sitten myös maksaa koko vuodelta sen koron! Esimerkin pikavipissä maksaa koron vain 2 viikolta.
Parempi olisi esittää todellinen korko alkuperäisestä summasta. Väittäisin että aika paljon harvempi ottaisi asuntolainan, kun tajuaisi joutuvansa maksamaan sen moninkertaisena takaisin alkuperäisen summaan nähden! Asuntolainassahan maksaa ties kuinka monen vuoden korot ja korkoja korolle.
Jos muistissa on, niin osa 90-luvun laman ongelmista johtui siitä, että pankista ei saanut tarvitsemaansa 100 000 mk lainaa, vaan piti ottaa samantien 2 000 000 mk…
hups, pari typoa:
*Siis jos tuolla yhdellä 250 euron pikavipillä pärjää ongelman yli.
*Parempi olisi esittää todellinen korko OSUUTENA alkuperäisestä summasta
Lainan maksaminen vastaavilla lainoilla vuoden ajan ei anna todellista vuosikorkoa. Muita kuluja ei voi laskea suoraan korkoprosenttiin. Lähemmäs todellista korkoa voisi päästä laskemalla todelliset kustannukset, kun lainan maksaa vuoden kuluttua takaisin viivästyismaksuineen.
Vaikeita asiota… Mun mielestä markkinat määrittelee hinnan
Hallitus valmistelee lakia, jossa pikavipin maksimikorko saa olla maksimissaan 50% + viitekorko. Käytännössä tämä tarkoittaa kuukauden satasen lainassa sitä, että lainanmyöntäjä saisi jopa reilu 4 euroa vaivanpalkaksi kuluineen. Kysymys… antaisitko satasen lainan kuukaudeksi neljällä eurolla?