Tuulipukukansalle suunnatuissa sijoitusoppaissa todetaan usein, että osakemarkkinat tuottavat vuodessa keskimäärin 10-15 %.
Itse käyttämäni Osuuspankki on sivuillaan yllättävänkin konservatiivinen: ”Asiantuntijoiden mukaan kehittyneille markkinoille sijoittavat osakerahastot tuottavat pitkällä aikavälillä – siis lamat ja muut väliaikaiset laskut huomioituina – keskimäärin kahdeksan prosenttia vuodessa”
Näitä tuotto-odotuksia käyttäen pankit sitten tekevät erilaisia esitteitä, joissa on arvioitu miten rahastoihin sijoitettu raha tuottaa missäkin ajassa.
En sano, että pankit yrittäisivat harhauttaa asiakkaitaan, mutta näihin ”keskimääräinen tuotto” -väitteisiin liittyy useita merkittäviä ongelmia. Eräs suurimpia on, että näiden tutkimusten tarkastelemat kehittyvät markkinat ovat yleensä Yhdysvallat.
Toinen suuri ongelma on ajoitus. Entä jos sijoitan rahani osakemarkkinoille väärään aikaan? Mitä sitten tapahtuu?
Eräs Economist-lehden suosikkipalstoistani – Buttonwood – on käsitellyt tätä aihetta tämän viikon kirjoituksessaan. Seuraavan esimerkin luvut pohjautuvat kyseisen, alla linkittämäni, artikkelin tietoihin.
Kuvitellaan, että olet tavallinen keskiluokkainen suomalainen mies. Sinulla on ikää 53 vuotta, lapset ovat lähteneet kotoa ja haluat sijoittaa rahojasi eläkepäivien varalle. Aikaa eläkepäiviin sinulla on 7 vuotta, joten olet valmis sitomaan rahasi osakkeisiin tai rahastoihin pitkäksikin ajaksi. Päätät, että et koske sijoitukseesi ollenkaan, ennen kuin olet täyttänyt 70 vuotta!
Päätät siis laittaa kiinni rahasi Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin. Koska olet kiinnostunut vain osakemarkkinoiden keskituotosta, ostat koko rahalla ETF-osuuksia, jotka on sidottuja Dow Jones Industrial Average -indeksiin. Sijoitat näihin 10 000 €.
Oletetaan nyt, että sijoituksesi tuottaisi saman verran kuin DJIA tuotti vuodesta 1964 vuoteen 1981. Paljonko saat rahaa kun myyt indeksiosuutesi 17 vuoden jälkeen?
Arvauksia? Osakemarkkinoiden keskituottoteorian mukaan sijoituksen arvo olisi noussut n. 8-15 % vuodessa. Sijoituksesi arvon pitäisi siis olla jotakin väliltä 37 000 € – 107 613 €.
Vuonna 1964 DJIA-indeksi oli 874,1. Vuonna 1981 DJIA-indeksi oli lukemassa 875.
Oops *.
1900-luku voidaan jakaa osakemarkkinoiden kannalta kuuteen vaiheeseen. Vuosien 1901-21, 1029-1949 ja 1965-82 laskusuhdanteiset markkinat sekä vuosien 1921-29, 1949-65 ja 1982-2000 noususuhdanteiset markkinat.
Tämän vuoden lokakuun 15. päivä DJIA-indeksin arvo oli 9000. Viimeksi Dow Jones oli näin alhaalla vuonna 1997. Jos siis ostit DJIA-indeksiä yli kymmenen vuotta, sijoituksesi arvo ei ole kasvanut tippaakaan.
Toisaalta, lokakuun 13. päivä DJIA nousi yhdessä päivässä enemmän kuin kertaakaan koko historiansa aikana.
Markkinoiden laskusuhdanne ei siis tarkoita sitä, etteivätkö markkinat voisi nousta hetkellisesti hyvinkin nopeasti ja paljon. Mitä luulet, missä syklin vaiheessa olemme tällä hetkellä?
Linkki: How long can a bear market last?
* Sijoituksen mitättömästä arvonnoususta huolimatta esimerkin keskiluokkainen setämme voi lohduttautua sillä, että osa pörssiyhtiöistä on kuitenkin maksanut hänelle vuosien varrella osinkoja. Laskusuhdanteen aikana osinkotuotot ovat kuitenkin jääneet valitettavan alhaisiksi.