Tarkan markan lukija lähetti minulle seuraavan kysymyksen: ”Kuinka voi saada pikavippikierteen poikki, jos pikkuvippejä on useampaan paikkaan? Joistakin on tullut jo maksuhuomautus.”
Veloista eroon pääsemisessä on kolme vaihetta:
- Lopeta uusien lainojen ottaminen.
- Tee itsellesi vararahasto.
- Maksa velkasi pois.
Alta löytyvät ohjeeni jokaisen vaiheen suorittamiseen. Mikäli joudut ottamaan lisää velkaa vain selvitäksesi vanhojen lainojesi lyhennyksistä, tämä malli ei ole oikea ratkaisu sinulle. Katso tällöin ohjeeni vakavan velkakierteen katkaisemisesta.
Lopeta uusien lainojen ottaminen
Tämä vaihe on itsestäänselvä. Ihmiset syntyvät velattomina. Velkakierre johtuu siitä, että olet ottanut velkaa. Lopeta velan ottaminen välittömästi. Älä ota uusia pikavippejä, älä osta mitään rahoituksella ja leikkaa luottokorttisi kahtia.
Tee itsellesi vararahasto
Ennen velkojesi pois maksamista sinun on säästettävä 1000 euroa pahan päivän varalle. Mikäli sinulla ei ole vararahastoa, joudut ottamaan uutta velkaa kaikkia yllättäviä menojasi varten. Yllättäviä menoja tulee aina: sukulaisesi kuolee, loukkaannut, lapsesi sairastuu, autosi menee rikki. Mitä pienemmät säästöt sinulla on, sitä vähäpätöisemmät asiat tuntuvat kriiseiltä.
Terveen ihmisen pitäisi pystyä säästämään 1000 euroa kuukaudessa. Jos tämä ei onnistu nykyisillä tuloillasi, ota itsellesi toinen työpaikka iltaisin. Tee puhelinmyyntiä, jaa lehtiä, mene McDonald’sin kassalle. Tee mitä vain, että saat 1000 euroasi kasaan.
Talleta saamasi rahat erilliselle säästötilille, josta voit nostaa rahat milloin vain ilman rangaistusmaksuja. Oma vararahastoni on S-Pankin tuottotilillä. Älä laita vararahojasi tilille, johon on kytketty pankkikortti! Älä myöskään sijoita vararahastosi varoja osakkeisiin. Vararahasto on tarkoitettu yllättäviä menoja varten. Vararahasto ei ole sijoitus.
Maksa velkasi pois
Kun olet lopettanut uuden velan ottamisen ja säästänyt 1000 euroa vararahastoosi, maksa velkasi pois.
Puhtaan taloudellisesti ajateltuna sinun kannattaisi aloittaa velkojen maksaminen pois lähtien siitä lainasta, jonka todellinen vuosikorko on suurin. Veloista irti pääseminen on kuitenkin enemmän psykologiaa kuin matematiikkaa.
Oma suositukseni veloista eroon pääsemiseksi on tekniikka nimeltään velkalumipallo. Velkalumipallon ideana on, että maksat ensiksi pois kaikkein pienimmän velan.
- Listaa velkasi velkasumman mukaisessa järjestyksessä pienimmästä suurimpaan.
- Määrittele rahasumma, jonka käytät velkojen takaisinmaksuun kuukausittain.
- Lyhennä kaikkia velkojasi minimilyhennyksen verran lukuunottamatta pienintä velkaasi.
- Käytä kaikki loput rahat pienimmän velan takaisinmaksuun.
- Kun olet saanut maksettua pienimmän velan pois, ala maksaa toiseksi pienintä velkaasi pois maksimirahalla. Älä pienennän velkojen lyhentämiseen kuukausittain käyttämääsi kokonaisrahasummaa.
Velkalumipallon ideana on, että näet tuloksia välittömästi. Voit motivoida itseäsi vielä lisää niin, että teet veloistasi listan jääkaapin oveen. Aina kun saat yhden velan maksettua, viivaa se yli listasta.
Muita keinoja
Samalla kun maksat velkojasi takaisin, voit edistää talouttasi muillakin keinoilla:
- Kuluta tietoisesti vähemmän kuin ansaitset.
- Hanki lisää tuloja.
Voit lisäksi saada hetkellisesti lisää rahaa myymällä vanhoja tavaroitasi Internetissä.
Jos osaat englantia, paras tietämäni ohje velkavaikeuksien ratkaisemiseen on Dave Ramseyn kirja The Total Money Makeover *. Tästä kirjasta löytyy myös tarkempi kuvaus velkalumipallomenetelmässä.
Tuhat euroa säästöön joka kuukausi on aika mahdoton tehtävä, ainakin perheelliselle pieni/keski-tuloiselle. Meillä on perheessä vararahastoja monessakin eri paikassa, joten paniikkia ei tule jos tulee yllättäviä menoja. Emme ole penniäkään velkaa mihinkään tällä hetkellä. Mutta säästöön pystyy laittamaan max.500eur kuussa.Ihmettelen jos joku oikeasti pystyy laittamaan tonnin ilman montaa eri työtä. Lapsiperheessä ei myöskään ole mahdollista tehdä montaa tytöä yhtä aikaa, kas kun lapsillekin on tärkeää jättää sitä aikaa.
Olen samaa mieltä Heidin kanssa siitä, että normaalituloisen on mahdotonta säästää 1000€ kuukaudessa. Mielestäni tuo tonnin tavoite kuukausittain on aivan utopistinen ja se onkin tarkoitettu vain hyvätuloisille, ei tavallisille pulliaisille. Jos ihminen on pikavippikierteessä, niin silloin todennäköisesti talous on aika kuralla ja pelivaraa ei ole kuin muutamia kymppejä eikä säästöön voi laitella mitään. Jos pienillä tuloilla meinaa säästää tonnin, siinä voi hyvinkin mennä vuosi ellei enemmänkin.
Aivan mahdotonta säästää yhtään mitään. Meitä on 6-henkinen perhe ja kaikki menee mitä tulee eikä riitäkään. Lisätöitä en voi tehdä, kun lapset ovat niin pieniä (pienin vielä rintamaidolla) Että ei onnistu ei. Velat ja ulosotto tyhmän velanottajan niskassa…
Minulla ainakin opiskelijana kaikki tulot mitä tulee ja on mahdollista ansaita, menee laskuihin. Tosin en voi siis enempää duunia tehdä, jotta voisin kerätä säästöön. Mutta ymmärrän kyllä säästön idena, koska juuri itse maksoin hammaslääkäri maksuja 500 € edestä ja se siis jäi nyt pois velan maksusta.
Mutta tsemppiä kaikille omaan velkataisteluun! 🙂
Heidi: Velkavaikeuksien ratkaisemiseksi tulee olla valmis tekemään hetkellisesti montaa eri työtä.
Tarkoituksena on muodostaa 1000 euron vararahasto kerran alle kuukaudessa, ei säästää 1000 euroa rahaa jokaisena kuukautena.
Tämä ei tule pelkällä säästämisellä vaan käytännössä edellyttää lisätulojen hankkimista.
Lisätulot voi hankkia tekemällä ylitöitä, hankkimalla useampi samanaikainen työpaikka tai myymällä irtainta omaisuutta.
Lisätulojen hankkimisen lisäksi omia menoja tulee vähentää radikaalisti. Rahaa tulee käyttää ainoastaan välttämättömiin menoihin. Välttämättömiä menoja ovat: peruselintarvikkeet, fyysisesti suojattu asuinpaikka, sähkö, vesi, lämmitys, perusvaatetus ja liikkuminen.
Omien välttämättömien menojen suuruuden voi laskea täältä: https://www.tarkkamarkka.com/blogi/2009/06/valttamattomien-menojen-laskeminen/
Minua vaivaa myös tuo 1000eur:n säästäminen. Jos se onnistuisi nykyisillä tuloilla, niin ei luulisi olevan kummoinenkaan ongelma hoitaa velkojaan.
Toisaalta se toisen työn ottaminen on melkoinen taakka. Varsinainen päätyö voi olla vaativa ja päivät pitkiä. Jos ottaa henkisesti vaikeassa tilanteessa vielä toisen työn siihen rinnalle niin jaksamista tullaan joka tapauksessa koettelemaan ja voi olla myös elämäntilanteita missä se ei edes onnistu (esim. yksinhuoltaja jolla pieniä lapsia). Jos tilapäinen raataminen johtaa tilapäiseen työkyvyttömyyteen niin se ei ainakaan helpota vaikeasta tilanteesta selviämistä.
Ja mitä siihen 1000eur:n saamiseksi vaadittaisiin? Käsittääkseni alkupalkka esim. Mäkkärillä on luokkaa 8eur/h. Kakkostyössä tulee käyttöön lisäveroprosentti joten palkasta jää käteen ehkä puolet. Tonniin vaaditaan siis 2000eur/8eur/h = 250h ja jos viikossa saisi tehtyä 15-20h (normaali osa-aikaisen tuntimäärä joka sekin voi olla mahdotonta sovittaa päivätyön ohelle) niin puhutaan noin 12-16 viikon rutistuksesta eli 3-4kk. Ja tänä aikana ei ohjeen mukaan saanut käyttää rahaa velanmaksuun..? Jos vippejä on vaikkapa 5000eur ja vuosikorko 100% niin velan määrä kasvaa 3kk:ssa 1250eur..
Mitä sitten itse ehdottaisin? Kyllä ensimmäinen steppi on sopeuttaa omat välttämättömät menot sellaisiksi että niistä selviää senhetkisillä tuloilla ja vielä pitäisi jäädä vähän ylimääräistä millä maksella velkoja pois.
Jos oletetaan että velat koostuvat kalliista lyhytaikaisista lainoista joiden vuosikorko on kymmeniä tai satoja prosentteja niin seuraavaksi olisi hyvä hankkia jostain yksi isompi, edullisempi ja pidemmän takaisinmaksuajan laina jolla maksaisi pikavipit, luottokorttivelat osamaksut yms. kulutusluotot pois. Tästä vaihtoehdosta on Tarkkamarkkakin kirjoitellut puolesta ja vastaan mutta itse näen tämän välttämättömyytenä. Muuten voidaan olla tilanteessa että rahat eivät riitä ehkä edes korkojen maksuun jolloin vieraan pääoman määrä kasvaa joka kuukausi kun pitää ottaa uusia vippejä entisten maksamiseksi. Yksittäisen velkojan kanssa on myös helpompi sopia tilapäisistä muutoksista takaisinmaksuohjelmaan.
Velkojen yhdistely mahdollistaa sen, että pienemmällä korolla ja pidemmällä takaisinmaksuajalla (esim. 6kk –> 3v) saadaan kuukausittaiset velanhoitokustannukset sellaiselle tasolle että niistä on mahdollista selvitä. Se vipinottotarvehan ei tietyssä tilanteessa johdu enää siitä että vieraalla rahalla rahoitettaisiin leveää elämää vaan sillä yritetään selvitä jo olemassaolevista maksuista ja velvollisuuksista päivittäisten menojen ohella.
Tuossa velkalumipallo -teoriassa on sellainen puute että kohdissa 2 ja 3 ei huomioida sitä että velallinen ei voi päättää sitä summaa jonka haluaa/voi velkojen hoitamiseen kuukausittain käyttää ja toisaalta tilanne voi olla sekin ettei rahaa jää minimilyhennysten verran. Velkojen yhdistelyllä voi mahdollisesti vaikuttaa näihin molempiin.
Antti: Tuot esiin hyvän pointin. Mitä, jos ei pysty suoriutumaan nykyisistä lyhennysvelvoitteistaan? Tässä tapauksessa tämä malli ei sovi. Teen tästäkin vaihtoehdosta ohjeen ja lisään sen tuohon jutun alkuun.
Liittyen tuohon lisätuloilla 1000 euron kasaan saamiseen, lisätulot ovat vain yksi keino siinä arsenaalissa, jota 1000 euron kasaan saamiseen on käytössä.
Ensinnäkin, useimmilla velkaantuneilla on rahaa pankkitilillä ennestäänkin. Yleensä lähtötilanne ei siis ole täysin 0 euroa.
Toisekseen, rahaa voi hankkia lisätulojen lisäksi tavaroiden myymisellä. Velkaongelmat voivat johtua esimerkiksi siitä, että kotiin on ostettu elektroniikkaa rahoituksella. Tällöin ensimmäinen ja helpoin tapa saada 1000 euroa kasaan on myydä tuo elektroniikka pois.
Elektroniikan lisäksi arvoesineitä voi pantata. ”Panttilainan vakuudeksi kelpaavat kellot, korut, arvopaperit, hopeat, aseet, keräilyesineet ja taide, viihde-elektroniikka, ajoneuvot sekä soittimet.” https://www.tarkkamarkka.com/luottokortit-ja-lainat/rahaa-nopeasti.html
Kuinka mahdottomalta tällainen tilanne kuulostaa:
– lompakosta ja tileiltä löytyy 200 euroa
– television, digiboksi, XBOXin, pelien, vanhojen kirjojen ja CD-levyjen myynnillä saa 300 euroa
– korut ja soittimet panttaamalla saa 200 euroa
Tällöin tulisi McDonald’sissa tehdä lisätöitä tuntipalkalla 8 €/h ja lisäveroprosentilla 60 % 93,75 tuntia. 4 tunnin päivittäisellä työskentelyllä tämä tulisi kasaan 24 päivässä.
Kirjoitin lupaamani ohjeen tilanteeseen, jossa nykyisten lainojen lyhentämiseksi tulee ottaa uutta velkaa: https://www.tarkkamarkka.com/blogi/2010/01/3-tapaa-saada-velkakierre-poikki/
Suuri kiitos teille kaikille kommenteista ja käykää kommentoimassa myös uutta ohjettani.
Joo, joillain makaa tileillä rahaa, itsellä ei kyllä makaa. Ja kun ne telkkarit, kirjat, cdt ja dvdt on myyty, niin mitäs sitten tehdään? Pyöritään kotona etsimässä nurkkia, kun ei ole mitään tekemistä enää. Ei kun ai niin, kaikki ylijäämä aika painetaan mäkin kassalla!!!
Hanna: Kun 1000 euroa (tai alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevilla 500 euroa) on saatu kasaan, aletaan velkoja maksaa takaisin vaiheen 3 mukaisesti.
Suuri osa näistä ihmisistä jotka joutuvat näihin tilanteisiin ovat jo lähtökohtaisesti niin avuttomia että tuhannen euron säästäminen on heille tuskan ja työn takia. Kuluttaminen kyllä maistuu, samoin kuin tekosyyt.
Hei,
itse olen käyttänyt juuri tuota ”lumipallo”-tekniikkaa luottokortti- yms. velkojen maksamiseen ja se toimii.
Kun lainojen määrän saa vähenemään, itsekuri kasvaa.
Näin kävi ainakin minulle vuosikymmenen kulutusjuhlan jälkeen.
ex-shoppaholisti
Markus: ”Tällöin tulisi McDonald’sissa tehdä lisätöitä tuntipalkalla 8 €/h ja lisäveroprosentilla 60 % 93,75 tuntia. 4 tunnin päivittäisellä työskentelyllä tämä tulisi kasaan 24 päivässä.”
24 päivässä eli 5 työpäivän viikoilla reilussa kuukaudessa, ei alle.
Kommenteista kyllä valitettavasti paistaa läpi nykyajan ”kaikkimulleheti”-ilmapiiri. Valitetaan että on velkaa ja niistä ei pääse eroon, ja samaan hengenvetoon todetaan, että kyllä se PS3 ja taulutelkkari on pakollisia, muuten olis kaiket illat pelkkää tylsyyttä.
Laitetaanpa tarkkamarkan kirjoitus toisin sanoin:
-KUKAAN muu kuin SINÄ ei ole SYYPÄÄ velkaongelmaasi
-> KUKAAN muu ei sitä voi puolestasi ratkaista, eikä KENENKÄÄN muun kuuluisikaan sitä ratkaista.
”Mää kyllä haluaisin elää velattomasti, mutta sitten mää joutuisin ehkä kuukauden ajaksi luopumaan pleikkarilla pelaamisesta ja alentumaan mäkkärin kassalle töihin, kun ei sossusta saa tarpeeksi rahaa että saisin pikavippini maksettua. Ollilan Jormalla on liikaa rahaa, sen kuuluis maksaa mun pikavipit, koska kyllä mää oon sen ansainnu pelkällä olemassaolollani.”
LAPAMADOT! Ottakaapa itseänne niskasta kiinni ja tehkää elämänne eteen jotain. Niin yllättävältä kuin se tuntuukin, niin aikuinen ihminen joutuu ottamaan vastuuta omasta elämästään. Isi, Äiti, tai valtio ei ole sinusta sataprosenttisessa vastuussa…
T: Nettovelaton kolmikymppinen, töitä on tehty jo 20v.
Empä voisi enää enempää edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä olla. Valitettavasti aina vaan enemmän tuntuu olevan ihmisiä, jopa kokonaisia perheitä (kuten omassa tuttavapiirissaä..) jotka oikeasti ovat korviaan myöten veloissa, uhkaavat saada jopa kaupungin asunnosta häädön jne. mutta makaavat laakereillaan kun sossu ja omat vanhemmat maksaa heidän velkojaan ja asumistaan ja olemistaan.Sossu = veronmaksajat eli me muut jotka EMME ole veloissa ja joka aamu heräämme töihin maksaaksemme oman ja näiden muiden loisien olemisen ja elämisen.
Ja hah, ihan helppoa saada tonni säästöön, tosin ei asuta pääkaupunkiseudulla. Olemme kuusihenkinen perhe. Sattumoisin meillä vain mies on ollut töissä, itse olen välillä opiskellut ja välillä ollut äitiyslomalla ja hyvin satunnaisesti töissä (siivellä elämiseen en toki pyri, mutta näin nyt on käynyt). Joka tapauksessa mies on keskipalkkainen, nyt ansaitsee noin 3000 euroa kuukaudessa ja lisäksi lapsilisät,jotka kyllä menevät nykyään lasten rahastoihin. Itse saan opintorahaa ja ajelen opiskelemaan n. 90 km ja takaisin päivittäin. Miehen työmatka on 70 km suuntaansa. Autot (käteisellä ostettuja tietenkin) vievät siis ison osan tuloista. Talo on oma, velattomia olemme olleet noin 7 vuotta jo. Sossusta tai muusta ei ole ikinä mitään edes haettu enkä työttömänä ollessani ole ollut puolison tulojen takia ja vähäisen työhistoriani takia oikeutettu edes työmarkkinatukeen. EIKÄ ole perintöjä tms. vaan päinvastoin olemme auttaneet rahallisesti köyhää äitäni.. Ihan outoa jos kahden työssäkäyvän aikuisen perhessä ei saa tonnia kuukaudessa säästettyä, tietenkin jos maksaa asuntolainaa niin tilanne voi olla eri. Ostoskärryistä voi ainakin jättää kaikki limut, karkit, sipsit, alkoholit yms. turhakkeet pois. Niiden hinnalla saa ihan kunnon peruselintarvikkeita vaikka kuinka. Perunakilo maksaa n. 0,50 euroa/kg ja sitä paitsi voit samaan kalorimäärään syödä kymmeniä perunoita verrattuna sen noutopitsaan -puhumattakaan siitä, paljonko näin toimien säästät rahaa.
Olen kuullut joidenkin tuttujen sanovan, etteivät uskalla pitää kirjaa menoistaan ja tuloistaan, koska tuhlaavat niin paljon – ja samat tyypit valittavat jatkuvasti rahan vähyyttä ja haaveilevat lottovoitosta. Samoin monet pitävät kirjaamista tylsänä lälläreiden puuhana. Kannattaisiko kuitenkin?
Niin vielä ja lisäystä edelliseen, unohdin sen punaisen langan kun aloin kehuskella.. eli todellakin säästöön jää joka kuukausi yli tonni ja ylikin. Ja ihan turha väittää, että jotakin on jäänyt laskematta tai unohdettu, pidämme kirjaa menoista ja tuloista ja olemme Nielsenin kuluttajatutkimuksessa mukana, joten kaikki luvut ovat täsmällisiä. Tosin asumisemme on edullista,lähes ilmaista, koska lämmitämme puulla taloamme.
Juu, toki kannan vastuuni, ihan itse olen velkani tehnyt enkä sitä todellakaan muilla maksata. Osaan kyllä säästää ruokamenoissa, teen leivät ja pullat itse, lämmitämme puulla jne. Asuntolaina on ja siihen muut velat. Itseä ei haittaisi, vaikka talossa ei olisi kirjan kirjaa tmv viihdykettä tv:stä puhumattakaan, mutta ei lapsetkaan aina pelkillä käpylehmillä viihdy. Kirjasto on olemassa, mutta sekin sen verran kaukana, että autolla mentävä (joten ei säästöä siinä). Se vähä, mikä säästyy on pakko pitää hätävarana, kun tarvitsee nuo kodinvehkeet välillä huoltamista. Kaikki menee velkoihin, elämän laadusta ei vaan kauheasti voi enää tinkiä.
Mutta aivan sama, jos jonkun mielestä olen lapamato ja elän muiden rahoilla (emme ole sossun tms asiakkaana), niin olkoon sitten niin.
Tässä kai oli tarkoituksena säästää lisätöillä 1000€ per hlö, ei kehuskella sitä kuinka jo nyt elää velattomassa taloudessa?
Itselläni on asunto- ja opintolainaa ja lisäksi pari kulutusluottoa, joiden ottaminen ei kaduta, koska ihan järkeviä hankintoja olen tehnyt elämiseni tueksi.
Omasta palkastani jää käteen 1700 € verojen jälkeen ja duunia paahdan jo tähän summaan niin paljon, ettei lisätöihin todellakaan ole mahdollisuutta. Toivottavasti panostus näkyy urakehityksenä tulevaisuudessa.
Käytännössä lyhennän lainoja + korkomaksuja noin 700 € kk ja loppu meneekin ihan laskuihin ja elämiseen tässä pk-seudulla.
Eli eipä ole mahdollisuutta säästää edes viittäsataa kuussa, mutta en koe olevani missään armottomassa velkakierteessäkään. Jos jotain yllättävää tapahtuu, voin ottaa lisää lainaa, mutta mieluummin kuin ohjailisin rahoja säästötilille, maksan vanhoja velkoja. Niitä riittää maksettavaksi vielä 10-12 vuotta.
Jos lapsia on hankittu niinkin monta kuin 4, luulisi että rahojen riittävyys olisi etukäteen laskettu edes suurin piirtein! Ainakin, jos lapsille haluaa tarjota sen elintason, johon kuuluu telkkari, pleikkari, kirjoja, dvd-levyjä tai muita maksullisia harrastustavaroita – ilman että velkaantuu. En ihan heti tajua, miksi rahojen vähyyttä valitetaan siinä vaiheessa, kun niitä lapsia on jo hyvinkin monta. Lasten määrää nyt on kuitenkin hyvinkin helppo rajoittaa, ja lapset toisaalta ovat vanhemmilleen melkoinen kustannuserä (vähintään 60 000 e/lapsi).
Minimalisti suosittelee myös debt-snowball metodia. Kirjoitus on erittäin hyödyllinen veloissa oleville ihmisille. Valitettavasti suurin osa ihmisistä, jotka ovat veloissa eivät hyväksy tilannettaan kuten kysymyksen lähettäjä. Kaikki lähtee oman tilanteen huolellisesta analysoinnista ja ammattilaisten neuvojen etsimisessä, jonka jälkeen tietoa sovelletaan käytännössä.
1000 € kuukaudessa säästöön on täysin utopistinen ajatus, vaikka olen keskituloinen nainen, nettopalkka siis n. 1700 €/kk (brutto 2450 €/kk). Pelkästään 700 €/kk menee vuokraan, kun Helsingissä ei ole todellakaan varaa valita, missä asuu (nytkin vaihtoehtona oli tämä nykyinen VVO:n luukku tai roskalaatikko, kun minut irtisanottiin opiskelijakämpästä). Kaupungin vuokra-asuntojonossa olen ollut kohta 12 vuotta, mutta ovat sanoneet suoraan, että asuntoa ei tipu, jos ei ole lapsia. Ja en todellakaan ole ollut nirso asuntojen suhteen, vaan aina asunut lähiössä.
Eli kyseinen tonni jää käteen vuokran jälkeen ja siitä menee sitten kaikki muut laskut, lainojen lyhennykset, julkinen liikenne, ruoka yms. Lähinnä tulee vain paha mieli tällaisista ”totuuksista”, joilla yritetään entisestäänkin masentaa ihmisiä. Kyllä tässä maassa hyvin harvalla (ainakaan yksin asuvalla ihmisellä) jää käteen kaikkien menojen jälkeen 1000 euroa kuukaudessa, vaikka olisi terve kuin pukki. Noin 100 €/kk voisi olla suht realistinen summa.
Eli olen sitä mieltä, että vararahasto on ehdottomasti hyvä olla olemassa, mutta neuvonne siitä, miten se saadaan kasaan, on täysin epärealistinen. Muistakaa se, että elämässä on muutakin kuin työnteko! Itse teen töitä ma-pe 8 h/vrk ja opiskelen iltaisin korkeakoulussa. Pitäisikö minun tehdä tämän lisäksi vielä yötöitäkin, jotta olisin teidän mielestänne ”kunnon kansalainen”, jolla jää 1000 € ylimääräistä joka kuukausi! Eikö 2450 €/kk ole jo sellainen palkkasumma, jolla pitäisi tulla toimeen ilman mitään mäkkäriduuneja kakkostyönä..? Jos näin ei ole, tässä maassa on jotain pahasti vialla!
Vastalause: 1000 euron vararahasto on tarkoitus rakentaa kerran. 1000 euroa ei ole tarkoitus saada kasaan normaalilla palkkatyöllä, vaan esimerkiksi myymällä omaisuutta tai tilapäisellä työllä.
Tasapainoinen talouden rakenne on karkeasti sellainen, jossa 50 % nettotuloista menee pakollisiin menoihin, 30 % vapaaseen kulutukseen ja 20 % säästöön.
1700 euron nettotuloilla tämä tarkoittaa 850 euroa pakollisiin menoihin, 510 euroa huvituksiin ja 340 euroa säästöön.
Suurin ongelma omassa velkakierteessäni on se, että velat kasvavat itsekseen korkoa/palvelumaksuja/oikeuskuluja mieletöntä vauhtia. Joka päivä kun käyn postilaatikolla, olen taas muutaman satasen köyhempi.
Lyhentelen sossumasseista minkä kykenen, mutta summat vain kasvavat itsekseen. Sillä, onko alkuperäiset summat tulleet jo maksetuksi, ei ole tässä kohtaa enää mitään merkitystä.
Yritin saada velkajärjestelystä apua korkojen katkaisuun, mutta vastaus oli tyyliin: ”Ei sossumasseista kuulu näitä lyhennellä, vaan se on tarkoitettu elämiseen, palataan asiaan kun olet saanut vakituisen työpaikan.” Ts. jatkan sossumassieni lahjoittamista perintätoimistoille samalla kun velka kasvaa. Mieleni tekisi perua vanhatkin maksusuunnitelmat ja alkaa nauttia elämästä, jossa käteen jää yli 50e kuukaudessa. Käsittääkseni velat vanhenevat kun tarpeeksi monta vuotta on kulunut?