Blogi

Olen etsinyt itselleni pari viimeistä päivää uutta älypuhelinta. Ensimmäinen ajatukseni oli vain marssia Giganttiin ja ostaa Nokia 3. Sitä ei kuitenkaan ollut vielä saatavilla. Tästä johtuen aloin etsiä muita vaihtoehtoja. Tämä johti minut – taas kerran – lukemaan erilaisia testejä.

Olen ostanut vuosien varrella useita testivoittajatuotteita. Meiltä löytyy kotoa mm. LG:n Direct Drive pyykinpesukone, Electroluxin Ultraone pölynimuri, Electroluxin EAP300 ilmanpuhdistin, Elixairin E400 ilmanpuhdistin, Apple iPhone 5S, Bosen kaiuttimet, Sonyn taulutelevisio, Bamixin sauvasekoitin sekä Moccamasterin kahvinkeitin.

Olen kuitenkin huomannut että testien lukeminen ja testivoittajien ostaminen vie usein harhaan.

Tuotteiden virheet eivät välttämättä tule esiin testeissä

Ostin kaksi vuotta sitten retkiluistelua varten Thermoksen valmistaman termospullon. Vaikka tämä termospullo olikin voittanut testejä, oli oma yksilöni täysi susi.

Vastaavia tilanteita on tullut vastaan ennenkin. Vaikka tuote onkin voittanut testejä, voi kuluttajille asti päätyvien tuotteiden laatu olla mitä sattuu.

Joskus testivoittajatuotteissa on ollut täysin kriittisiä vikoja, joita testaajat eivät vain ole huomanneet.

Testivoittajat eivät välttämättä kestä käytössä

Neljä vuotta sitten ostamani LG:n (lähes kaikki testit voittanut) pyykinpesukone hajosi tänä keväänä. Saman ikäisen Electroluxin pölynimurimme varsi on haljennut jo kahdesta eri kohdasta. Haglöfsin testivoittajatuotteiden vetoketjut ovat täysin ala-arvoisia.

Ammattitoimittajat painottavat outoja asioita

Ammatikseen tuotteita testaavat toimittajat alkavat kokemuksen karttuessa painottaa testiraporteissaan asioita, joilla ei ole mitään merkitystä tavallisen kuluttajan kannalta.

Tämä näkyy erityisen hyvin autojen koeajoraportteja lukiessa. Autotoimittajat laittavat arvosteluissaan tolkuttomasti painoa varsinkin auton ajotuntumaan. Käytännön autoilussa tämä voi olla aika merkityksetön juttu.

Testivoittaja ei ehkä ole paras juuri sinulle

Varsinkin kodinkoneiden testeissä painotetaan nykyään paljon energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Hyvä esimerkki energiatehokkuuden typeryydestä on LG:n pyykinpesukoneemme. Opin vasta tänä keväänä että jos haluan LG:n koneemme oikeasti pesevän vaatteet puhtaaksi, minun pitää painaa erikseen Intensive-painiketta. Tätä nappia painamalla energiatehokkuus heitetään romukoppaan ja kone alkaa oikeasti pestä pyykkejä.

Testien lukeminen vie paljon aikaa

Perfektionisti kun olen, käytän testien lukemiseen paljon aikaa. Mutta mitä enemmän valintaan käyttää aikaa, sitä tyytymättömämpi valintaansa on.

Oman mielenterveyden (ja kukkaronkin) kannalta voi olla järkevämpää ostaa ensimmäinen tarpeeksi hyvä tuote.

Testitulokset voivat olla ostettuja

Kylmä fakta on että testitulokset voivat olla ostettuja. Jos toimittaja kirjoittaa tuotteesta liian kriittisesti, mainostaja lopettaa mainostamisen.

Viimeisen parin vuoden aikana on yleistynyt malli, jossa valmistajat antavat tuotteita bloggaajille testiin. Vastineeksi tuotteiden testaamisesta bloggaajat voivat saada jopa tuhansien eurojen korvauksen. Tietyissä tuoteryhmissä tämä on niin yleistä että riippumattomien testien löytäminen Googlesta on lähes mahdotonta.

Päädyt käyttämään liikaa rahaa

Mitä enemmän testejä lukee, sitä enemmän oma vaatimustaso kasvaa. Ja mitä enemmän vaatimustaso kasvaa, sitä korkeammaksi tuotteiden hinta käy.

Kyllä, Samsung Galaxy S8+ on tämän hetken paras älypuhelin. Mutta Samsung Galaxy S8+ maksaa lähes tuhat euroa. Kiinalaisen älypuhelimen saa alle sadalla eurolla. Hintaero on yli kymmenkertainen.

Kaikki testit voittaneen Teslan vuosittaisella arvonalenemisella voi ostaa käytetyn Toyota Corollan kolmen kuukauden välein, yhden uuden harrastejenkin vuodessa sekä lisäksi kesäautoksi Bemarin kolmesarjalaisen avona.

Sarjassamme ”hauskoja havaintoja tuoteselosteista” on vuorossa Innocentin Super smoothie antioxidant -smoothie.

Pakkauksen mukaan kyseessä on kiivi-, lime-, matcha-, vehnänoras- ja pellavansiemensmoothie.

Tuoteselosteen mukaan tässä smoothiessa on vehnänorasta 0,03 prosenttia eli 0,1 millilitraa.

Tämän määrän voi suhteuttaa esimerkiksi siihen että millilitraan menee 40 tippaa. Innocentin smoothiessa on siis vehnänorasta noin 4 tippaa. Teelusikallisesta 0,1 millilitraa on yksi viideskymmenesosa.

Vehnänoras taitaa olla melkoista superruokaa.

Yksi kaupan smoothieiden perusongelma on että ne ovat suurimmaksi osaksi omenamehua. Innocentin tapa muotoilla tämä fakta on valloittava. Sen sijaan että Innocentin tuoteselosteessa sanottaisiin esimerkiksi ”omenatäysmehu (64 %)”, ilmaisee Innocent saman asian sanoin ”kaksi puristettua omenaa”.

Aika velikultia.

Katselin tuossa Youtubesta Monacossa asuvan Jon Olssonin uusinta videota. Jon Olsson on entinen ruotsalainen laskettelija ja nykyinen Youtube-tähti / Red Bullin mainoskasvo.

Jonin video pisti minut miettimään missä vaiheessa Monacoon muuttamisessa on järkeä. En löytänyt tästä mitään laskelmia netistä joten ajattelin haarukoida tätä itse.

Monacon hintataso on Suomea 50 % korkeampi. Vuokrataso Monacossa on melko tarkkaan 1000 % Hämeenlinnaa korkeampi.

Maksan tällä hetkellä asunnostamme 1000 euroa kuukaudessa. Monacossa vastaava kulu olisi 10 000 euroa kuukaudessa. Muuhun elämiseen meillä menee 53 000 euroa vuodessa. Monacossa tämä luku olisi (hintatason perusteella laskettuna) 79 500 euroa vuodessa. Suomessa kulut ovat vuodessa 65 000 euroa, Monacossa ne olisivat 199 500 euroa vuodessa.

Monacossa kulut kasvavat 134 500 eurolla vuodessa. Tämä on se summa millä verojen pitäisi vähentyä. Veroprosenttilaskurilla laskelmalla 134 500 euron verot tulee Suomessa maksettua 294 500 euron ansiotuloista.

Toisin sanoen Monacossa asuminen alkaa kannattaa jos vuositulot ovat yli 300 000 euroa. Näillä tuloilla säästyneet verot ylittävät Monacossa asumisesta aiheutuvat kulut.

Aika harva taitaa kuitenkaan ottaa 300 000 euron tuloja ansiotuloina. Pääomatulojen osalta Monacossa asumisesta alkaa tulla fiksua noin 550 000 euron tulotasolla.

Lehdissä tuntuu olevan noin kerran viikossa juttu työttömästä, joka on lähettänyt satoja työhakemuksia saamatta työtä.

Viimeksi tänään Iltalehdessä kerrottiin että erään työttömän työnhakijan ”CV [eli ansioluettelo] on viimeisen päälle viilattu ihan rekryfirman avustamana”.

Ansioluettelot ovat roskaa.

Rework* -kirja kertoo hyvin työnantajan näkökulman ansioluetteloihin:

Tiedämme kaikki että ansioluettelot ovat vitsi. Ne ovat täynnä liioittelua. Ne ovat täynnä ”toimintaverbejä”, jotka eivät tarkoita mitään. Ne listaavat työnimikkeitä ja vastuualueita, jotka ovat parhaimmillaankin epämääräisiä. Ja ei ole mitään keinoa todentaa suurinta osaa niiden sisällöstä. Koko juttu on farssi.

Pahinta on että ne ovat liian helppoja. Kuka tahansa voi luoda itselleen kohtuullisen ansioluettelon. Tämän vuoksi epäpätevät työnhakijat rakastavat niitä niin paljon. He voivat ampua saman ansioluettelon sadoille työnantajille. Tällainen on vain yksi roskapostin muoto. Heitä ei kiinnosta saada tarjoamaasi työpaikkaa; heitä kiinnostaa ainoastaan saada mikä tahansa työpaikka.

Jos joku lähettää saman ansioluettelon sadoille yrityksille, on se mieletön vaaran merkki. Ei ole mitenkään mahdollista että hakija olisi kunnolla tutustunut tarjoamaasi työpaikkaan. Ei ole mitenkään mahdollista että hän tietäisi mikä yrityksessäsi on erilaista.

Jos palkkaat ihmisiä tämän roskan perusteella, missaat koko palkkaamisen pointin. Haluat työnhakijoita, jotka välittävät juuri sinun yrityksestäsi, sinun tuotteistasi, sinun asiakkaistasi ja sinun tarjoamastasi työstä.

Vitsi, farssi, roskapostia.

Miten ansioluetteloa sitten pitäisi käyttää?

Ota aluksi selvää. Selvitä esimiehesi, työkaveriesi ja alaistesi taustat. Selvitä mille asiakkaille teet töitä. Selvitä mitä työkaluja työssä käytetään. Käy katsomassa työpaikan pihalla millä autoilla tulevat työkaverisi ajavat.

Kun olet tehnyt selvitystyön:

1. Muokkaa ansioluettelosi vastaamaan työpaikkaa. Käytä samoja sanoja joita työnantaja käyttää.
2. Lisää ansioluetteloosi suosittelijoita. Jos sinulla ei ole suosittelijoita, hanki sellaisia.
3. Varmista että ansioluettelossasi ei ole virheitä. Anna jonkun luku- ja kirjoitustaitoisen ihmisen oikolukea ansioluettelosi.

Lähetä aina myös varsinainen työhakemus. Kerro työhakemuksessa miten koko elämäsi on ollut valmistautumista juuri tätä työtä varten.

(Tuntuuko tämä typerältä? Kyllähän työnantajan pitäisi tajuta kuinka fiksu olet. Työnantajan ei pidä yhtään mitään. Työnhakijana olet myyjä ja työnantaja on ostaja. Myyjänä sinun tehtäväsi on tehdä ostajalle ostaminen mahdollisimman helpoksi.)

Ja muista, et ole hakenut töitä ennen kuin olet keskustellut työnantajan kanssa.

Koska olen tällainen saakelin perfektionisti, käytän kaupassa joskus jopa tunnin tutkien ruokien tuoteselosteita. Voisin kirjoittaa kymmeniä ja taas kymmeniä blogijuttuja ruokateollisuuden käyttämistä jipoista.

Tässä yksi niistä: ”Ei lisättyä sokeria”.

Tuossa kuvassa on Arlan Luonto+ -jogurtti. Makuna on metsämansikka. Kuten kuvasta näkyy, purkissa lukee ”Vain hedelmien sokeria!”

Arlan sivuja lainaten:

Arla Luonto+ Rasvaton metsämansikkajogurtti ei sisällä keinotekoisia makeutusaineita, vaan se on makeutettu vain hedelmien sokerilla!

Tämän voisi olettaa tarkoittavan sitä että tässä tuotteessa on kahta asiaa: jogurttia ja metsämansikoita. Ainakin itse oletin näin!

Olemme yrittäneet vähentää ylimääräisen sokerin syömistä. Tästä johtuen ostinkin meille kotiin näitä (melko kalliita) jogurtteja.

Ostin… siihen asti kunnes luin tuoteselosteen tarkemmin.

Ainesosat

Pastöroitu rasvaton maito*, hedelmämehu, mansikka (4,8 %), maitoproteiini*, metsämansikka (1,2%), maissitärkkelys, luontainen aromi, D-vitamiini, hapate.

Ei jumankekka. Olette te ovelia koijareita siellä Arlalla.

Ei, tässä jogurtissa ei löydy ainesosista sokeria. Mutta paljonko sitä sokeria tässä jogurtissa on? Ravintosisällön mukaan 9,2 grammaa. Paljonko tavallisessa Arlan mansikkajogurtissa on sokeria? 10 grammaa.

Mitä kamaa tuo ”hedelmämehu” on? Jos laittaisin sitä lasiin, voisiko sitä juoda?

Arlan Luonto+ -viilin tuoteselosteessa puhutaankin suoraan mehutiivisteestä:

Ainesosat

Pastöroitu maito*, hedelmämehutiiviste, vesi, mansikka (4,3%), maissitärkkelys, seljanmarjatiiviste, luontainen aromi, sitruunamehutiiviste, D-vitamiini, hapate.

Tämä ilmiö ei rajoitu todellakaan Arlaan tai näihin Luonto+ -tuotteisiin. Ihan samaa jippoa on käytössä monilla muillakin valmistajilla. Katsokaapa huviksenne vaikka kuinka monesta ”ei lisättyä sokeria” -lastenruoasta löytyy ainesosien joukosta tiivistettä.

Joo, tuotteessa ”ei ole lisättyä sokeria”. Mutta se on korvattu siirapiksi asti tiivistetyllä hedelmällä.

Eurojackpotin päävoitto tuli tällä viikolla Suomeen. Potti oli melkoinen, 87 miljoonaa euroa.

Lehdissä on ollut juttuja siitä miten tuo rahasumma kannattaisi sijoittaa. Olen vähän eri mieltä joidenkin lukemieni vinkkien kanssa.

Kaikkein tärkein asia, jonka haluaisin voittajalle sanoa on että säästäminen ja sijoittaminen on samanlaista rahasummasta riippumatta. Tämä mielessä pitäen, tässä omat vinkkini voittajalle.

Maksa pois velkasi

Velkojen maksaminen on kannattavin sijoitus minkä voit tehdä. Jos sinulla on lainoja, maksa ne pois.

Kuluta vähemmän kuin ansaitset

Raha-asioiden hallinta on melko samanlaista riippumatta siitä paljonko sinulla on rahaa. Tärkeintä on käyttää vähemmän rahaa kuin ansaitsee.

Jos päätät lopettaa töissä käymisen, tulosi ovat sijoittamasi varallisuuden tuotot.

Korjaa pienet rikkinäiset asiat elämässäsi

Onko pesukoneesi rikki? Kaipaako autosi sisäpesua? Natiseeko portaikko ärsyttävästi? Korjaa osalla rahoista pienet, rikkinäiset asiat elämässäsi.

Sijoita itseesi

Parhaita sijoituksia ovat sijoitukset omaan terveyteen. Käy tarkistamassa terveydentilasi lääkärillä. Hoidata hampaasi kuntoon. Palkkaa itsellesi personal trainer. Tilaa välipaloiksi pari palaa Ambronitea. Jos haluat motivaatiota, lue kirja Transcend*.

Rahasi antavat sinulle mahdollisuuden myös kehittää itseäsi. Oletko aina halunnut oppia jonkin uuden kielen? Oletko halunnut oppia soittamaan kitaraa? Haaveiletko paluusta takaisin kouluun? Nyt sinulla on näihin  mahdollisuus.

Älä ala sijoittajaksi

Vaikka sinulla on nyt paljon rahaa, sinun ei tarvitse alkaa sijoittajaksi. Sinun ei tarvitse alkaa opetella yrityksen arvonmääritystä eikä seurata päivittäin pörssikursseja.

Sijoita rahasi mahdollisimman tylsästi

Yksittäisiin osakkeisiin sijoittaminen on ihmisille, jotka haluavat rikastua. Sinä olet jo rikas.

Unohtaisin välittömästi myös lääketeknologian startup-yritykset, uusien asuntojen rakentamisen ulkomaille sekä esimerkiksi ravintolan tai baarin perustamisen.

Jos minä olisin sinä, sijoittaisin rahani indeksisijoittamisen periaatteiden mukaisesti. Käytännössä valitsisin salkkuuni indeksiosuusrahastoja, joiden kulut ovat mahdollisimman alhaiset.

Suurin etusi piensijoittajiin nähden on siinä että voit ostaa tuotteita, joiden kulut ovat mitättömän alhaiset.

Hanki varainhoitaja

Et todennäköisesti ole valmistunut rahoituksesta kauppakorkeakoulusta. Tarvitset jonkun auttamaan sinua rahojesi sijoittamisessa.

Unohda tilipankkien sijoitusneuvojat. He ovat pankkien rahastojen myyntimiehiä.

Hanki varainhoitaja, joka on aidosti riippumaton. Varainhoitajasi ei saa saada rahaa sijoitustuotteista joita hän suosittelee sinulle.

Lue vinkkini sijoitusneuvojan valintaan.

 

 

 

Kuuntelin netistä Radio Rockin Korporaation Takuusäätiön toimitusjohtajan Mika A. Pantzarin haastattelua.

Mika A. Pantzar kommentoi suomalaisten velkavaikeuksia näin:

Velka sinällään ei oo ongelma. Mut velasta voi aika helposti tulla ongelma. Että, et me puhutaan paljon niinku velkaantumisesta ja se sinällään ei oo mikään mikään niinku issue mutta ylivelka on aina issue.

Omasta näkövinkkelistäni katsottuna velka on aina ongelma.

Lainarahalla ostaessa tulee maksaneeksi ylihintaa. Osamaksulla ostettaessa 400 euron ostosten lopullinen hinta on 534,60 euroa.

Velkarahalla ostaminen vähentää onnellisuutta. Säästöt ovat hyväksi onnellisuudelle; velka on pahaksi onnellisuudelle.

Velka vie fyysisen terveyden. Velat voivat nostaa verenpainetta, aiheuttaa ahdistusta ja masennusta, heikentää elimistön puolustuskykyä… ja niin edelleen.

Kirsikkana kakun päälle velat tuhoavat avioliittoja.

Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.

– Sananlaskut 22:7

Tavallisen keskituloisen on vaikea saada puolueetonta sijoitusneuvontaa. Neuvojat ovat aina tuotteiden myyjiä, ja usein osa heidän palkastaan muodostuu tuotteiden myynnistä. Neuvojat keräävät siis tuottoja itselleen.

– Talouselämä 24.8.2007

Kävin viime viikolla Tampereen sijoitusmessuilla. Minulla oli messuilla yksi ainoa tavoite: löytää omille rahoilleni sopiva varainhoitaja / sijoitusneuvoja.

Valmistelin etukäteen kysymykset, jotka aioin kysyä kaikilta firmoilta. Huomasin nopeasti että jotkut kysymykset olivat tärkeämpiä kuin toiset ja osaa ei tarvinnut ollenkaan. Tuon reissun jälkeen muokkasinkin kysymyspatteriani, osin netistä löytämieni uusien vinkkien perusteella.

Joten, tässä kymmenen kysymystä, jotka suosittelen kysymään sijoitusneuvojalta tai varainhoitotalolta.

”Saatko palkkionpalautuksia suosittelemiltasi rahastoilta?”

Sijoitusmessut osoittivat että ehdottomasti tärkein asia on kysymys sijoitusneuvojan riippumattomuudesta.

Ainakin minä haluan tietää suositteleeko sijoitusneuvojani minulle osakerahastoa siksi että hän pitää minulle sitä hyvänä vai siksi että osakerahasto maksaa hänelle uusista asiakkaista.

(Tilipankkien sijoitusneuvojat ovat käytännössä pankin omien rahastojen myyntimiehiä.)

”Mihin hinnoittelunne perustuu?”

Hinta voi olla kiinteä, sijoitusten suuruuteen perustuva, tuottoihin perustuva tai jokin näiden yhdistelmä.

Jos sijoitusneuvoja suosittelee ”omia” rahastojaan, voi hinta olla leivottu sisään rahastojen palkkioihin.

”Minkälainen koulutus sinulla / teillä on?”

Sijoitusneuvojan koulutuksen osalta haluaisin tietää:

• Onko sijoitusneuvoja valmistunut rahoituksesta kauppakorkeakoulusta?
• Onko sijoitusneuvoja opiskellut arvostetussa yliopistossa ulkomailla?
• Onko sijoitusneuvojalla APV 1 tai APV 2 -tutkintoja?
• Onko sijoitusneuvojalla CFA-tutkintoa?

Katsoisin myös sijoitusneuvojan työhistorian LinkedInistä.

”Mitä muita palveluita tarjoatte?”

Varsinaisen sijoitusneuvonnan lisäksi jotkut yritykset tarjoavat esimerkiksi eläkesuunnittelua, henkivakuutuksia, perintösuunnittelua ja verosuunnittelua.

Kysyisin näistä kaikista erikseen. Tämä antaa kuvaa siitä mihin yritys on keskittynyt.

”Kuka on tyypillinen asiakkaanne?”

Yritin saada selville mm. hoidettavan omaisuuden tyypillisen suuruuden sekä tyypillisen asiakkaan demografista profiilia (ikä, sukupuoli, ammattiasema).

”Miten prosessi menee käytännössä?”

Kysyin joiltakin firmoilta suoraan mallisuositusta tai -raporttia. Toisia pyysin kuvailemaan prosessia, jolla he päätyvät sijoitussuosituksiinsa. Tässä kysymyksessä piti tehdä aika paljon avustavia kysymyksiä osalle firmoista. Joskus piti pyytää että saa puhua jonkun toisen henkilön kanssa.

”Millainen sijoitusfilosofia teillä on?”

Tällä kysymyksellä halusin saada selville mm.:

• Suositteleeko yritys vain aktiivisesti hoidettuja rahastoja tai passiivisesti hoidettuja rahastoja?
• Suositteleeko yritys ollenkaan indeksirahastoja?
• Ovatko omaisuusluokat pelkästään osakkeita, pelkkiä osakkeita ja korkoja, pelkästään yrityksen omia ”eksoottisia instrumentteja” tai jos omaisuusluokkia on useita, meneekö yritys myös raaka-aineisiin, kultaan ja kiinteistöihin?
• Ottaako yritys näkemystä vai ei?
• Pyrkiikö yritys ajoittamaan ostoja?
• Hoitaako varoja yksi henkilöä vai tiimi?

Kysymys näkemyksen ottamisesta tuntui olevan joillekin yrityksille sellainen että he eivät voineet edes käsittää sitä. Näiden firmojen filosofiassa kun oli ajatus siitä että sijoitusneuvojan tehtävä on nimenomaan ottaa näkemystä.

”Kuinka usein pidätte minuun yhteyttä?”

Jotkut pitävät yhteyttä koko ajan (aina kun on jotakin uutta myytävää). Toisilla yhteydenpito tapahtuu neljä kertaa vuodessa tai kerran kuussa.

”Hoitaako sijoituksiani henkilö vai tiimi?”

Yksi hyvä syy selvittää sitä kuka varoja käytännössä hoitaa on saada selville kuinka pitkäjänteistä varainhoito tulee olemaan.

Tämä voi kertoa myös yrityksen filosofiasta. Osalla yrityksistä varainhoito oli käytännössä sitä että yrityksellä oli neljä eri varainhoitorahastoa, jotka oli jaettu sen mukaan oliko niiden osakepaino 20 %, 50 %, 75 % vai 100 % tai jotakin muuta vastaavaa.

”Miten eroatte muista?”

Viimeiseksi annoin yrityksille mahdollisuuden pieneen mainosspiikkiin. Tämä usein koosti koko paketin kivasti yhteen.

Katso myös:

• Omaisuudenhoito (Finanssivalvonta)
• Sijoitusneuvonta (Finanssivalvonta)

Meillä syödään aika paljon jogurttia. Avovaimo tykkää kahden desin pikkupurkeista, itse suosin maustamatonta jogurttia litran tölkeissä.

Litran jogurttitölkkien ongelma on että niiden pohjalle jää paljon jogurttia. Perinteinen tapa saada jogurtti käyttöön on halkaista purkki saksilla. Tämä on sottaista puuhaa.

Purkin tyhjentämisen sottaisuudesta johtuen purkit jäivät joskus tyhjentämättä. Tämä nyppi minua. Ahdistun jos joudun heittämään ruokaa roskiin. Keksin tähän ratkaisun aivan sattumalta.

Naapuriimme avattiin noin vuosi sitten intialainen ravintola. Heillä on lähes joka päivä jälkiruokana lassia. En ollut aiemmin kuullutkaan lassista. Maku oli kuitenkin herkullinen, joten selvitin lassin reseptin.

Yksi kaunis päivä sitten nämä kaksi asiaa (lassin resepti ja tyhjän jogurttipurkin aiheuttama ahdistus) klikkasivat päässäni. Kokeilin voiko tyhjentyneen litran jogurttipurkin ”huuhdella” tekemällä lassia suoraan purkkiin. Kyllä voi! Maustamattomaan litran jogurttipurkkiin jäävät jämät ovat juuri oikea määrä jogurttia yhteen lassiannokseen.

Nykyään teen aina litran jogurttipurkin jämistä lassia.

Tässä muutama ”resepti”, joita itse käytän. Soijamaito tulee siitä etten itse juo tavallista maitoa. Maito mikä maito.

Mangolassi

Jämä litran jogurttipurkki (maustamaton)
1 dl soijamaitoa
2-3 rkl mangopilttiä

Laita soijamaito ja mangopiltti litran jogurttipurkkiin, joka on ”tyhjä”. Ravista. Nauti.

Omenalassi

Jämä litran jogurttipurkki (maustamaton)
1/2 dl soijamaitoa
1 dl omenamehua

Kaada soijamaito ja omenamehu litran jogurttipurkkiin. Ravista. Nauti.

Ps. Jogurttipurkin tyhjentäminen tällä tavalla on myös eettistä. Jogurttipurkin jämät kun kuormittavat kierrätysjärjestelmiä.

Norwegianilta tuli sähköpostiin otsikolla ”UUTTA! Ansaitse 400 CashPoint -pistettä Kotimaan Energialta”.

Mietin hetken aikaa mistä tämä Kotimaan Energia on tuttu.

No, Kotimaan Energiahan on nimensä vaihtanut vanha tuttu Suomen Energiayhtiö!

Niille jotka eivät tätä yhtiötä tunne, laitetaanpa muistin virkistykseksi pari lainausta.

Kuningaskuluttaja kirjoitti Suomen Energiayhtiöstä vuonna 2008 otsikolla ”Halpasähköyhtiö petti jälleen lupauksensa” näin:

Mutta mennyttä ei ihan heti pyyhkäistä pois. Kolmen vuoden aikana yhtiöstä on valitettu niin paljon, että valituksia käsitellään edelleen kuluttajariitalautakunnassa ja Kuluttajavirastossa.

Vanhojen ongelmien lisäksi on tullut uusia ongelmia – valituksia muun muassa perintäongelmista sekä jopa kaksi vuotta myöhässä tulevista tasauslaskuista.

Yle kirjoitti 2012 samaisesta firmasta otsikolla ”Kuluttajavirasto paheksuu sähkönmyyjän myyntitapoja”:

Kuluttajavirasto on huomauttanut Suomen Energiayhtiötä aiemmin muun muassa katteettomista hintalupauksista. Lisäksi kuluttajavirasto on saanut vuosien aikana kymmeniä valituksia koskien yhtiön toimintaa. Tästä huolimatta yhtiö ei näytä muuttaneen toimintapojaan. Miksi yrityksen toimintaa ei ole saatu kuriin?

– Yhtiön edustajien kanssa käytiin keskusteluja viimeksi maaliskuussa. He lupasivat, että parantavat toimintatapojaan jatkossa, Kaakkola sanoo.

Vuonna 2013 Talouselämä kirjoitti heistä otsikolla ”Jos Suomen Energiayhtiöstä soitetaan, kannattaa olla todella tarkka sanoistaan”:

Kuluttajaviraston lakimies Jukka Kaakkola kertoo, että erimielisyyttä on ollut siitä, onko sähkösopimus todella tehty. Useissa tapauksissa sähkösopimus on syntynyt, vaikka kuluttaja on kuvitellut vain tilaavansa Suomen Energiayhtiön puhelinmyyjältä tarjouksen.

Samana vuonna 2013 Taloussanomat otsikoi ”Hanakka sähkömarkkinoija jälleen höynäyttämässä”.

Vuonna 2015 Yle kertoi otsikolla ”Kotimaan Energia: Valheellinen puhelinmyynti ehdottomasti nykyohjeistuksen vastaista”:

Aiemmin Suomen Energiayhtiö -nimellä toiminut sähköyhtiö Kotimaan Energia selvittää parhaillaan mahdollista telemarkkinoinnin väärinkäytöstä. Rauman Energia tiedotti viime viikolla Kotimaan Energian käyttäneen harhaanjohtavasti Rauman Energian nimeä myyntitarkoituksessa.

Kotimaan Energian toimitusjohtaja Kenneth Hedman vakuuttaa, että väärän tiedon käyttö telemarkkinoinnissa on ehdottomasti yhtiön nykysääntöjen vastaista.

Vuonna 2016 syyskuussa Kuningaskuluttaja kertoi otsikolla ”Kotimaan Energian sähkösopimukseen on pakko ostaa vakuutus”:

Kaakkolan mukaan Kotimaan Energiasta tulee valituksia kuluttajaneuvontaan parin vuoden takaista selvästi vähemmän, mutta yhtiö erottuu yhä tänäkin vuonna valitustilastoissa.

Ja vuoden 2016 marraskuulla otsikolla ”Luulit saavasi tarjouksen, mutta tulikin sähkösopimus? Kotimaan Energian puhelinmyynti kuluttajaviraston tarkkailussa”:

Sähkönmyyntiyhtiö Kotimaan Energia on päätynyt toimintansa takia kilpailu- ja kuluttajaviraston seurantalistalle. Viraston lakimies Jukka Kaakkola arvioi, että yhtiön aggressiivisesta puhelinmyynnistä on tullut kuluttajaneuvontaan jo satakunta valitusta.

Laitoin Norwegianille viestiä, jossa pidin tätä heidän yhteistyökumppanin valintaa vähän outona. Norwegian vastasi minulle näin:

Hei Markus! Kiitos viestistäsi. Meillä on useita yhteistyökumppaneita, joiden kautta voit ansaita CashPoint -pisteitä Norwegian Reward -tilillesi. Kotimaan Energia on yksi yhteistyökumppaneistamme. Kotimaan Energia on osa norjalaista Hafslund-konsernia. Jo vuonna 1898 perustettu Hafslund on Norjan suurin verkkoyhtiö sekä merkittävä uusiutuvan energian tuottaja, jolla on yli miljoona asiakasta Pohjoismaissa. Hafslund-konserniin kuuluvat lisäksi mm. Norges Energi, Sveriges Energi sekä Göta Energi. Kotimaan Energia myy sertifioitua vesivoimalla tuotettua ympäristöystävällistä sähköä. Voit lukea lisää yhteistyökumppaneistamme alla olevan linkin kautta. Ystävällisin terveisin, Anu

Laitoin heille vastauksena linkkejä noihin uutisiin. Tähän ei tullut enää vastausta.