Käytätkö jotakin näistä tekosyistä?

Minun ei tarvitse välittää raha-asioista, sillä löydän kyllä rikkaan miehen itselleni (Flickr: akk_rus)
Minun ei tarvitse välittää raha-asioista, sillä löydän kyllä rikkaan miehen itselleni (Flickr: akk_rus)

Elizabeth Warren ja Amelia Warren Tyagi ovat listanneet kirjassaan All your worth viisi yleistä ajatusmallia, jotka estävät meitä laittamasta raha-asioitamme kuntoon.  Tunnistatko itsesi jostakin näistä?

Kaikki-tai-ei-mitään

Kaikki-tai-ei-mitään -mentaliteetilla varustettu henkilö käytää lauseita kuten:

  • En pysty ikinä noudattamaan budjettia
  • Luottotietoni ovat jo menneet, joten mitä väliä?
  • Minulla on aina rahavaikeuksia

Ei ikinä. Aina. Ikuisesti. Kaikki-tai-ei-mitään -mentaliteetti on omanlaistansa täydellisyyden tavoittelua. Koska täydellisyyden tavoittelija ei voi saada taloudellista tilannettaan ikinä täydellisesti hallintaan, hänen ei kannata edes yrittää.

Täydellisyyden tavoittelijat aloittavat säästämisen usein hyvin tarkalla budjetilla. Heidän motivaationsa ja mielialansa romahtaa kuitenkin heti, kun he ensimmäisen kerran ostavat jotakin, jota ei ollut tarkasti suunnitelussa ostoslistassa tai budjetissa.

Raha-asiat ovat liian hankalia

Henkilö, jolle raha-asiat ovat “vain liian hankalia” voi sanoa esimerkiksi:

  • En ymmärrä raha-asioita
  • Olen aina ollut huono matematiikassa
  • Taloudellinen tilanteeni on liian monimutkainen

Kahta ensimmäistä lausetta kuulee erityisesti naisten suusta. Suomalaisessakin yhteiskunnassa on sosiaalisesti hyväksyttävää ja jopa sosiaalisesti toivottavaa, että naiset jättävät raha-asiat meille “fiksummille” miehille.

Miehet käyttävät samaa tekosyytä yleensä hieman eri tavalla ja toteavat, että heidän taloudellinen tilanteensa on tällä hetkellä niin hankala ja monimutkainen, että menojen ja tulojen seuraaminen ei ole heille tässä erityislaatuisessa tilanteessa mahdollista.

Syyn etsiminen muista

Jotkut päätyvät etsimään syytä huonoon taloudelliseen tilanteeseensa muualta:

  • Rahavaikeuteni johtuvat ex-vaimostani
  • Pakolliset menoni vievät kaikki rahani
  • En saa tarpeeksi palkkaa
  • Minulla ei ole onnea raha-asioissa
  • Exäni ei maksa elatusmaksujaan
  • Täällä asuminen on niin kallista
  • Lapsiperheenä meidän on mahdotonta saada rahaa säästöön

Näille lausahduksille tyypillinen piirre on, että ne ovat useimmiten sinänsä totta. Syyllisen etsijä löytääkin aina jonkin syyllisen sille, miksi hän ei saa raha-asioitaan kuntoon. Yhtenä päivänä syy voi löytyä köyhistä vanhemmista, toisena puolisosta, kolmantena lapsista.

Syyn vierittäminen toisten niskaan on kuitenkin samalla vastuun siirtämistä pois itseltä. Syyn etsiminen muista ei vie asioita eteenpäin.

Onnenpotkun odottaminen

Onnenpotkua odottava henkilö vannoo itselleen, että:

  • Laitan raha-asiani kuntoon sitten kun saan lisää rahaa
  • Palkkani nousee koko ajan, joten minun on turha murehtia tulevaisuudesta
  • Olen vielä nuori, joten minun ei tarvitse vielä välittää raha-asioista
  • Alan säästää vasta sitten, kun palkkani on isompi
  • Jos tulee rahavaikeuksia, alan pelata isompia pöytiä nettipokerissa
  • Kyllä se lottovoitto osuu joskus minunkin kohdalleni

Optimistisuudessa ei ole mitään väärää. Erityisesti yrittäjät ovat tunnettuja siitä, että he uskovat parempaan tulevaisuuteen. Optimistisuus muuttuu kuitenkin ongelmaksi siinä vaiheessa kun sitä aletaan käyttää perusteluna saamattomuudelle.

Penninvenyttäjä

Tyypillinen penninvenyttäjä aloittaa raha-asioidensa kuntoon laittamisen yleensä jonkin lehtiartikkelin innoittamana. Ensimmäisen päivän aikana hän:

  • ostaa kaupasta halvempia tuotteita
  • leipoo itse leipänsä
  • ottaa töihin eväät

Onko näissä jotain väärää? Ei sinänsä, mutta tällaisen säästämisen vaikutus jää yleensä minimaaliseksi. Penninvenyttäjä jättää myös huomioimatta säästämiseen käyttämänsä ajan vaihtoehtoiskustannuksen. Penninvenyttäminen on hauskaa, mutta se ei vie itsessään meitä yhtään lähemmäksi taloudellisesti turvattuja eläkepäiviä.

“Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tosiasioita vastaan asettuminen on turhaa ponnistelua eikä voi viedä menestykselliseen tulokseen.”

– J.K. Paasikivi

2 vastausta artikkeliin “Käytätkö jotakin näistä tekosyistä?”

  1. Hei!
    Mitä mieltä olet minun tilanteestani. Olen lukion toisella enkä käy töissä. Toisin sanoen saan rahaa vain kesätöistä. Kaverini käyttävät kohtuu paljon rahaa. Tässä tilanteessa saan rahaa säästään, mutta rahaa kutenkin kuluu “turhuuteen”, kun näen sen kaiken mitä muut ostelevat. Pidän kuitenkin huolen että kaikki mitä ostan on pitkäikäistä ja sellaista mitä muutenkin tarvitsen. Olen ostanut Iittalan keramiikkaa noin 40% alennuksella ja laadukkaita vaatteita vähintään 50% alennuksella. Tiedän että nuo ovat jossain määrin sellaisia kuluja, että en tarvitsis niitä (vielä). Olenko huono rahankäyttäjä? Nyt olen jo täyttänyt 18 ja olen ajetellut käyttää rahaa osakkeisiin, jos tulee “ostokohtauksia”.

  2. Taloudenhallinnan kannalta tärkeämpää kuin se mitä ostat on se, että tiedostat koko aika, että paljonko sinulla on rahaa ja mihin sitä käytät. Jos pidät merkkivaatteista ja sinulla on niihin rahaa, anna palaa. Et kuitenkaan voi saada kaikkea, joten sinun pitää tehdä valintoja.

    Yleensä ihmiset myöhemmin elämässään arvostavat nuorena hankittuja tavaroita enemmän nuorena hankittuja kokemuksia ja elämyksiä. Jos siis vaihtoehtona on kesäfestarit kavereiden kanssa tai jokin tavara, tulet todennäköisesti saamaan enemmän iloa kesäfestareista.

    Kuitenkin ainoastaan sinä itse voit tietää, että mikä on sinulle tärkeää. Kaikki meistä tekevät joskus hölmöjä ostoksia. Niin kauan kuin olet käyttänyt hölmöönkin ostokseen omia varojasi, kaikki on ok. Tiedät sitten ensi kerralla.

    Ongelmalliseksi tilanne muuttuu siinä vaiheessa jos alat elää yli omien varojesi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alat ottaa jossakin muodossa velkaa.

    Velan ottaminen voi olla esimerkiksi pikavippien ottamista, luottokortilla maksamista tai ostamista osamaksulla tai rahoituksella. Niin kauan kuin et tee mitään näistä, olet yleensä selvillä vesillä.

    Mikäli pystyt saamaan jo jotain talteen sijoitettavaksi vaikkapa osakkeisiin, hieno homma. Korkoa korolle -ilmiö on tuolloin puolellasi. Voit kokeilla huviksesi laskea, että jos osakemarkkinat tuottavat keskimäärin 8 % vuodessa, kuinka suureksi nyt tekemäsi 500 euron sijoitus ehtii kasvaa ennen kuin täytät 25 vuotta.

    Suorien osakesijoitusten lisäksi kannattaa tutustua myös indeksirahastoihin. Indeksirahastojen ideana on, että voit yhden yksittäisen ja epävarman yrityksen sijasta sijoittaa rahasi hajautetusti osakemarkkinoille.

    Tietenkin jos sinulla on joku suosikkiyritys, jonka tuotteita ja palveluita ihailet, mikään ei estä sinua sijoittamasta haluamaasi rahasummaa siihenkin.

    Suurin osa menestyneistä osakesijoittajista on menestyneitä siksi, että he ovat hyvin nuorena yrittäneet, tehneet virheitä ja ottaneet nuorena tekemistään erehdyksistä opikseen koko loppuelämäksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.