Miten jaatte menot aviopuolisonne kanssa?

Arki alkaa (Flickr: jurvetson)

Tarkan markan lukija laittoi minulle pari viikkoa sitten kysymyksen raha-asioista parisuhteessa. Ajattelin tämän inspiroimana kysyä teiltä naimisissa olevilta tai avoliitossa eläviltä lukijoiltani, että miten jaatte menonne parisuhteessanne? Onko teillä yhteinen tili, johon molempien palkat tulevat? Pidättekö raha-asianne täysin erillään? Maksaako se ruoat, joka käy kaupassakin?

Menojen jakamisen ääripää lienee, että molempien palkat tulevat yhteiselle tilille, johon molemmilla on tilinkäyttöoikeus- ja pankkikortit. Toinen ääripää taas voisi olla se, että molemmilla on omat tilinsä ja kumpikin maksaa itse omat menonsa.

Avioliittolain mukaan puolisoiden välisten menojen jaon tulee perustua heidän kykyihinsä. Jos toisen puolison tulot ovat pienemmät kuin toisen, ei hänen voida edellyttää osallistuvan talouden menoihin yhtä suurella osuudella. Avioliitossa toinen puoliso ei saa myöskään myydä perheen kotina käyttämää asuntoa tai sen irtaimistoa ilman toisen puolison suostumusta.

Avioliiton solmiminen aiheuttaa siis sen, että aviopuolisoille syntyy tiettyjä oikeuksia puolison omaisuuteen ja asuntoon. Avioerossakin omaisuus jaetaan pääsääntöisesti puoliksi avioparien kesken.

Minulla ja avovaimollani oli pitkään tilanne, jossa maksoimme vuokran puoliksi, mutta meillä ei ollut yhteisiä tilejä. Ruoat maksoi se, joka kävi kaupassa ja autoon osti polttoainetta se, jonka ajoreissulla bensiinivalo alkoi vilkkua. Pari kuukautta sitten teimme ensimmäisen yhteisen budjettimme. Perustimme lisäksi yhteisen tilin S-Pankkiin, johon molemmilla on oma pankkikortti. Tältä tililtä molemmat tekevät ruokaostoksia. Vuokran hoidamme niin, että avovaimoni maksaa tililleni kuun alussa puolet vuokrasta ja minä laitan vuokrasumman eteenpäin vuokranantajalle. Meillä molemmilla on omat erilliset vararahastomme S-Pankissa, jotka vastaavat kummankin kuuden kuukauden menoja.

Miten jaatte menot omassa parisuhteessanne? Onko teillä yhteinen budjetti? Puolitatteko menot vai maksatteko kaikki menot yhteisiltä tileiltä? Miten menojen jako on onnistunut uusioperheissä, joissa on lapsia aiemmista liitoista? Mitä vinkkejä antaisitte muille?

Järjestin Tarkan markan blogin lukijoille syyskuussa 2009 1000 euron säästöhaasteen, jonka aikana kerroin joka päivä yhden käytännöllisen säästövinkin. Sain vinkkeihin apua myös muilta bloggaajilta.

Jos taloutesi on kuralla tai epäilet, että et voi pienien tulojesi vuoksi laittaa enempää säästöön, käy läpi nämä vinkit. Vinkit eivät edellytä kulutuksen vähentämistä. Sen sijaan kerron miten voit pienentää nykyisiä laskujasi. Näin pienituloisenkin on mahdollista säästää rahaa.

1000 euron säästöhaasteen kaikki vinkit:

1. Tee autostasi taloudellisempi
2. Kerää kuitit talteen kuukauden ajan
3. Myy jotakin netissä tänään
4. Selvitä autosi polttoainetaloudellisuus
5. Selvitä todellinen tuntipalkkasi
6. Luovu lankapuhelimesta
7. Nappaa ilmaiset rahat
8. Käy eri kaupassa kuin normaalisti
9. Osta kaupan omia merkkejä
10. Säästä työmatkakuluissa
11. Tutustu sijoituksien allokointiin
12. Hyvästele kirkollisvero
13. Älä osta mitään -päivä
14. Tee ostoslista ja pitäydy siinä
15. Kerro tavoitteesi ja tilanteesi
16. Palkitse itsesi
17. Kilpailuta sähkösopimuksesi
18. Suunnittele viikon ruokailut etukäteen
19. Lopeta jokin tilauksesi
20. Vertaile yksikköhintoja ruokakaupassa
21. Maksa lainasi pois säästöilläsi
22. Pienennä vakuutusmaksujasi
23. Parempaa korkoa pankkitalletuksille
24. Tee joululahjaostokset jo nyt
25. Haluatko maksaa pankille 66 % tuotosta
26. Hanki halvempi laajakaista
27. Rakenna 1000 euron vararahasto
28. Hanki lisää tuloja
29. Kuluta tietoisesti
30. Automatisoi säästämisesi

Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle apua.

Miten Bill Gatesin pitäisi sijoittaa rahansa? (Flickr: Domain Barnyard)

Oletetaan, että voitat Viking-lotossa ensi keskiviikkona 9,9 miljoonaa euroa. Pitäisikö sinun alkaa sijoittaa rahojasi eri lailla? Lähes 10 miljoonan euron varallisuudellasi pankit ottaisivat sinut kiljuen varainhoitonsa asiakkaaksi. Varainhoidon asiakkuuden ansiosta saisit muun muassa oikeuden hankkia itsellesi 550 euron vuosimaksua vastaan American Express Platinum Card -luottokortin. Lisäksi sinulla olisi mahdollisuus sijoittaa osa varallisuudestasi hedge-rahastoihin ja muihin pankkien hyviä asiakkaita varten räätälöimiin eksoottisiin rahoitusinstrumentteihin.

Princetonin yliopiston kansantaloustieteen professorin ja A Random Walk Down Wall Street * -kirjan kirjoittaneen Burton G. Malkielin mielestä rikkaille suunnatut rahoitusinstrumentit ovat hölynpölyä.

Malkielin mukaan tavallisten ihmisten suurin synti on, että he eivät sijoita säännöllisesti. Rikkaiden suurin synti taas on, että he metsästävät aina uusimpia ja hienoimpia rahoitusinstrumentteja. Malkielin mukaan niin rikkaiden kuin tavallisten tallaajienkin paras sijoitusstrategia on yhä edelleenkin sijoituksen hajauttaminen eri arvopaperiluokkiin indeksejä käyttäen.

Malkiel itse on tehnyt indeksirahastojen lisäksi sijoituksia kuntien obligaatioihin. Suoria osakesijoituksia Malkiel kertoo tekevänsä vain huvin vuoksi.

Malkielin haastattelu liittyi hänen uusimpaan kirjaansa The Elements of Investing *, jossa hän pyrkii kertomaan yksinkertaisimmat tavat säästöjen sijoittamiseen.

Lue myös:

• Sijoita kuin Barack Obama
• Nordea hävisi riidan Mermaid-sijoituksesta (Helsingin Sanomat)
• The best investment advice you’ll never get (San Francisco Magazine)

Ilmoitus päivityksestä Balancionin sisäänkirjautumissivulla

Taloudenhallintapalvelu Balancionin sisäänkirjautumissivulta löytyy tällä hetkellä viesti, jossa kerrotaan, että palvelu on poissa käytöstä maanantaihin asti. Syynä katkokseen on palvelusta löytynyt tietoturvauhka. Balancion tiedotti asiasta beta-käyttäjilleen sähköpostiviestissä torstaina 4.2.2010 klo 21:39 seuraavasti:

Balancionin tehdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa jatkuvaa tietoturva- ja  käytettävyystestausta, olemme saaneet tietoomme potentiaalisen tietoturvauhkan. Saatuamme tiedon, olemme sulkeneet palvelun ja selvitämme, onko uhka todellinen ja tarvitseeko se toimenpiteitä.

Kuten tiedätte, palvelumme käyttäjien tietoturva on meille tärkeintä. Tämän vuoksi olemme äärimmäisen herkkiä reagoimaan kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa näemme edes pienenkin uhkan käyttäjiemme tietoturvassa.  Pidämme Beta-vaiheessa olevan palvelun suljettuna, kunnes olemme selvittäneet tietoturvauhkan vakavuuden ja tiedämme, oliko uhka todellinen.

Tiedotamme asiasta, kun asiaa on tutkittu tarkemmin tietoturvapartnerimme Nixun kanssa ja olemme varmistaneet palvelun turvallisuuden.

Balancionin tehdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa jatkuvaa tietoturva- ja  käytettävyystestausta, olemme saaneet tietoomme potentiaalisen tietoturvauhkan. Saatuamme tiedon, olemme sulkeneet palvelun ja selvitämme, onko uhka todellinen ja tarvitseeko se toimenpiteitä. Kuten tiedätte, palvelumme käyttäjien tietoturva on meille tärkeintä. Tämän vuoksi olemme äärimmäisen herkkiä reagoimaan kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa näemme edes pienenkin uhkan käyttäjiemme tietoturvassa.  Pidämme Beta-vaiheessa olevan palvelun suljettuna, kunnes olemme selvittäneet tietoturvauhkan vakavuuden ja tiedämme, oliko uhka todellinen. Tiedotamme asiasta, kun asiaa on tutkittu tarkemmin tietoturvapartnerimme Nixun kanssa ja olemme varmistaneet palvelun turvallisuuden.

Tiedote sai jatkoa perjantaina 5.2.2010 klo 15:57:

Suljimme eilen illalla Balancion Beta -palvelun saatuamme tiedon potentiaalisesta tietoturvauhkasta. Haavoittuvuus löytyi tietoturva-asiantuntijoiden testeissä eikä vaaraa tai haittaa käyttäjille ei ole aiheutunut.

Saimme tietoturvatestaajien kautta selville, että Balancionin käyttämän Javan valmiskomponentin tiettyyn osaan liittyy haavoittuvuus. Sen muodostama uhka ei liity Balancion-palveluun. Haavoittuvuus on maailmalla yleinen, mutta yritykset eivät keskimäärin luokittele uhkaa kriittiseksi.

Vaikka tämä uhka ei liity varsinaisesti Balancioniin, teemme viikonlopun aikana käytettyyn komponenttiin lisäsuojauksen, joka suunniteltiin, koordinoitiin ja aikataulutettiin tänään yhdessä tietoturva-asiantuntijoidemme kanssa. Avaamme palvelun jälleen maanantaina.

Balancionia, kuten kaikkia web-palveluita käytettäessä, on tärkeää varmistaa, että käyttäjä käyttää palvelua oikeassa osoitteessa.

Olemme saaneet teiltä Beta-käyttäjiltä runsaasti positiivista palautetta nopeasta reagoinnistamme ja avoimesta tiedottamisesta. Arvostamme kaikkea teiltä tulevaa palautetta suuresti.

IT-Viikko haastatteli perjantaina Balancionin toimitusjohtaja Jussi Muurikaista tietoturvauhkaan liittyen:

– On kysymys Javaan liittyvästä sisäänrakennetusta ongelmasta. Haavoittuvuus on äärimmäisen harvojen tiedossa koko maailmassa, kertoo Balancionin toimitusjohtaja Jussi Muurikainen.

Muurikaisen mukaan sovelluksesta ei ollut vaaraa, jos sitä käytettiin Balancionin palvelun kautta, mutta ulkopuolinen koneelle hyökkäävä saattaisi pystyä hyödyntämään sitä.

Yhtiö rakentaa Java-komponenttiin lisäsuojauksen, joka asentuu Balancionin palvelun käyttäjien tietokoneille automaattisesti seuraavan kerran, kun he käyttävät palvelua.

Muurikainen on kertonut tietoturvauhkasta myös Vierityspalkin blogikirjoituksen Tietoyhteiskunta odottaa pankkeja kommenteissa:

Saimme historian 1. relevantin vihjeen siitä, että eräs osa palvelumme datahaun prosessista saattaa mahdollistaa koodin rikkomisen. Pelkkä aavistus riitti meille ja suljimme palvelun eikä koko tuota prosessia ehditty edes testaamaan. Saimme tiedon asiasta illalla korviimme ja toimimme välittömästi. Voi olla siis, että tämä oli turhankin nopeaa reagointia, mutta se on valitsemamme linjamme.

Hyvää tässä on tietysti se, että pelkkä koodin rikkominen ei sellaisenaan ole kriittinen tietoturvauhka, sillä sen lisäksi palvelumme datahaku varmistaa, että tuo edelleen vasta mahdollinen rikkoutuminen ei sellaisenaan vielä riitä, koska tämän lisäksi palvelumme erinäiset tarkistusprosessit katsovat onko koodiin koskettu ennen kuin “rikottua moottoria” on mahdollista käyttää palvelussamme. Testaamme asiaa huomenna ensin siten, että a) onko tuo koodin murtaminen todella mahdollista, b) jos on, voiko tarkistusprosessia ohittaa. Jos jompaan kumpaan vastaus on kyllä, korjaamme asian.

Tietoturvauhka näyttäisi siis liittyvän Balancionin rakentamaan Java-pohjaiseen selaimeen, jonka avulla käyttäjien tili- ja luottokorttitapahtumat haetaan verkkopankista.

Vain päivää aiemmin Tietokone-lehden Ossi Mäntylahti piti Balancionin selaimen tietoturvaa ongelmallisena:

Pankkitunnusten antaminen kolmannelle osapuolelle on älytön tietoturvariski. Olkoot nämä tahot miten hyvin tietoturvakonsulttien auditoimia tahansa.

Mitä tapahtuu, jos ohjelmointivirheen seurauksena pelkkien tilitietojen hakemisen sijasta appletti tekeekin tililtä pienen viitesiirron – tai mahdollistaa tällaisen tekemisen xss-skriptikiddieille? Esimerkiksi Osuuspankin tilitietoja ei pääse katselemaan ilman kaikkien kolmen tiliin liitetyn tunnuksen syöttämistä (käyttäjätunnus, salasana ja vaihtuva numerokoodi).

Balancionin pitäisi olla taas käytössä maanantaina 8.2.2010.

Muualla verkossa:

• Balancion sulki verkkopalvelunsa tietoturvauhan vuoksi
• Balancion paikkaa Java-aukkoa viikonlopun yli
• Case Balancion: Pihtaavatko pankit tilitietoja, vai suojelevatko asiakkaitaan?
• Kohuttu Balancion kiinni tietoturvariskin takia

Disclaimer: Balancion on mainostanut Tarkan markan blogissa joulukuussa 2009.

Hyviä sijoitusneuvoja on hankala saada

Kävin 20.1.2010 kysymässä oman tilipankkini Osuuspankin Hämeenlinnan konttorista sijoitusneuvoja. Ajattelin huvikseni kirjoittaa tännekin pienen jutun tapaamisen kulusta. Tapaamisesta on kulunut aikaa jo lähes kaksi viikkoa, joten muistikuvani eivät ole enää aivan tarkkoja.

Kerroin pankin sijoitusneuvojalle, että minulla on 40 000 euroa ylimääräistä rahaa, jonka haluaisin sijoittaa. Rahat olivat tarkoitettu asunnon ostoa varten käsirahaksi, mutta sattuneista syistä oman asunnon ostaminen ei ole minulle enää ajankohtainen.

Kysyin aluksi erilaisista tavoista, joilla voisin automatisoida säästämistä. Minulle ehdotettiin jatkuvaa säästösopimusta, jossa laittaisin joka kuukausi jonkin rahasumman säästöön. Talletuksille maksettava korko riippuisi rahasummasta. Alle 20 000 eurolle tarjottu korko oli OP-Prime  - 1 %-yks., yli 20 000 eurolle OP-Prime – 0,6 %-yks. OP-Prime on tällä hetkellä 1,7 %, joten 40 000 euron säästösummalle korko olisi ollut 1,1 %. Vertailun vuoksi saan S-Pankissa talletukselleni tällä hetkellä korkoa 1,25 %. S-Pankin tilillä ei ole nostorajoituksia, Osuuspankista saa nostaa vapaasti 4 kertaa vuodessa. Osuuspankin talletukselle saa lisäksi 0,25 % bonusta.

Kyselin seuraavaksi rahastosijoittamisesta. Osuuspankilla on tarjota yksityisasiakkaille vain aktiivisesti hoidettuja rahastoja. Indeksirahastojen minimisijoitussummat ovat satoja tuhansia euroja. Rahastoissa merkintäpalkkio on 1 %, lunastuspalkkio 1 % ja lisäksi päälle tulee rahastojen oma hallinnointipalkkio. Sijoitusvakuutuksissa merkintäpalkkio on 2 %, hallinnointipalkkio 0,4 % ja 3 vuoden sijoitusajan jälkeen lunastuspalkkiota ei ole.

Sijoitusneuvojan suositus minulle oli sijoitusvakuutus. Kuollessani läheiseni saisivat 105 % sijoitukseni arvosta, muut 35 000 euroa ja lapsille perintö olisi veroton.

Sijoitusvakuutuksen eduksi mainittiin, että rahastojen vaihdon yhteydessä ei tarvitse maksaa myyntivoiton veroa. Lisäksi sijoitusvakuutus olisi edullisempi jos tekisin paljon rahastojen vaihtoja.

Minulle suositeltiin lisäksi, että hajauttaisin sijoitukseni ajallisesti siten, että sijoittaisin rahastoihin 10 000 euroa kuukaudessa neljän kuukauden ajan. Yritykseni varat suositeltiin laitettavaksi määräaikaiselle yhdeksän kuukauden tilille tai lyhyen koron rahastoon. Määräaikaiselle tilille saisin 1,4 % tuoton.

Pyysin tämän jälkeen, että sijoitusneuvoja tekisi minulle suosituksen rahastoista. Tätä varten minun tuli vastata kysymyksiin, jossa selvitettiin sijoittajaprofiilini. Profiilin selvitys oli nopea ja koostui muutamasta yksinkertaisesta kysymyksestä. Näissä kysyttiin mm. että kuinka pitkä sijoituskokemus minulla on eri sijoitustuotteista. Testillä pankki turvaa oman selustansa ja sen avulla minut luokiteltiin ei-ammattimaiseksi sijoittajaksi lain mukaan. Lisäksi minun piti allekirjoittaa paperi, jossa kerroin, että olen tehnyt tuon testin ja ilmeisesti vapautin Osuuspankin joistakin juridisista vastuista. Paperin nimi oli sijoitusneuvojan mukaan MIF.

Säästäjä- ja sijoittajakuvani mukaan minulle ehdotettiin allokaatiota, jossa sijoittaisin 100 % osakkeisiin. Muut omaisuusluokkavaihtoehdot olisivat olleet lyhyet korkosijoitukset ja pitkät korkosijoitukset. Pitkän aikavälin tuotto-odotus salkulleni on 8 % ja salkun volatiliteetti 15 %.

Sain sijoitussuosituksiksi kolme eri salkkua.

Vaihtoehto 1

35 % OP-Maailma
20 % OP-Kiina
20 % OP-Delta
25 % OP-Ilmasto

Vaihtoehto 2

20 % OP-Ilmasto
50 % OP-Maailma
10 % OP-Venäjä
10 % OP-Kiina
10 % OP-Intia

Vaihtoehto 3

100 % OP-Maailma

Näiden sijasta sijoitusneuvoja suositteli minulle kuitenkin OP-Henkivakuutus Oy:n tarjoamaa OP-Sijoitusvakuutusta. Tässä minulle ehdotettiin maksujen sijoittamista seuraavasti:

20 % OP-Delta A
20 % OP-Eurooppa Arvo A
20 % OP-Ilmasto A
10 % OP-Intia A
20 % OP-Venäjä A
10 % Op-Aasia Tiikerit A

Vakuutussäästöni ennakoitiin olevan 8457143, 26 euroa vakuutukseni erääntyessä 31.12.2078 eli täyttäessäni sata vuotta. Laskelma perustuu oletukseen, että kolme ensimmäistä rahastoa tuottavat vuosittain 8 % ja kolme alinta 10 %. Lisäksi kerrottiin, että jos rahastojen arvonkehitys on 2,50 % vuodessa, olisi vakuutussäästö 135664,64 euroa.

Sijoitusvakuutukseen pitäisi maksaa kuluja 12 ensimmäisen vuoden ajan yhteensä 3800 euroa. Lisäksi minun tulisi maksaa kuolemanvaraturvan nettomaksuja, jotka kasvavat ikäni myötä. Kaiken kaikkiaan kuolemanvaraturvan nettomaksut olisivat koko ajalta 1940768,38 euroa.

Sijoitusvakuutuksen merkintä- ja hallinnointipalkkioissa on kuulemma 3000 euron kulukatto, joka tulee täyteen 150 000 euron sijoituksella. Lisäksi vakuutuksen takaisinostosumma on pienempi ensimmäisen kolmen vuoden ajan.

Rahastoista maksetaan normaalia hallintopalkkiota, joka OP-Maailmassa on 1,6 % vuodessa ja esimerkiksi OP-Aasia Tiikerit A -rahastossa 2,37 % vuodessa.

Miltä Osuuspankin sijoitusneuvojan suositus vaikuttaa? Oletteko itse ottaneet sijoitusvakuutuksia vai tehneet suoria rahastosijoituksia?

Rahaa kuin roskaa (Flickr: aresauburn)

Ekonomiliitto julkaisi pari viikkoa sitten vuosittaisen tilastonsa, josta kävi ilmi, että ekonomien keskipalkka viime vuoden lopulla oli 5228 euroa kuukaudessa. Lehtien keskustelupalstoilla reaktio uutiseen oli perinteisen suomalainen: katkeruutta, kateutta ja vihaa. Eihän kenenkään työpanos voi olla noin paljon arvokkaampaa kuin toisen. Eivätkö hoitajat muka tee yhtä arvokasta työtä kuin ekonomitkin?

Kerroin pari viikkoa sitten omassa blogissani, että tavoitteeni tälle vuodelle on saavuttaa yli 100 000 euron kuukausitulot Internet-liiketoiminnalla. Kauppakorkeakouluystävieni palaute tavoitteestani oli: “Hankalaa, mutta tehtävissä”. Miksi ekonomit pystyvät suhtautumaan tällaisiin rahasummiin viilipyttymäisen tyynesti?

Hakiessani aikoinani Kauppakorkeakouluun, pääsykoekirjana oli Jukka Pekkarisen ja Pekka Sutelan kirjoittama kirja nimeltään Kansantaloustiede. Pekkarinen-Sutelassa kerrotaan, että rahalla on kolme tehtävää. Raha on vaihdon väline, arvon mitta ja arvon säilyttäjä.

Rahaa on ensikikin mikä hyvänsä omaisuuden laji, joka käy yleisesti hyväksytyn vaihdon välineeksi. Rahataloudessahan hyödykkeitä vaihdetaan rahaan. Hyväksyttävyys vaihdon välineeksi on yhteiskunnallinen sopimus, jonka piiriin voi päästä hyvin monenlaiset esineet olosuhteista riippuen. Vaihdon välineen on kuitenkin oltava homogeeninen ja helposti ositettavissa samoin kuin kuljetettavissa. Myös sen arvon on oltava suhteellisen vakaa.

Rahan asema yleisesti hyväksyttynä ja arvoltaan suhteellisen vakaana vaihdon välineenä tekee siitä myös luontevan arvon mitan. Raha, jona kaikki hinnat ilmaistaan, tekee hyödykkeet yhteismitallisiksi. Tällaisena laskentayksikkönä rahalla on myös oma arvo, sen yleinen ostovoima. Rahan arvo on sitä korkeampi, mitä alempi on hyödykkeiden keskimääräinen hintataso. Inflaation myötä – hintatason kohotessa – rahan arvo siis alenee.

Raha toimii myös arvon säilyttäjänä. Se on yksi varallisuuden sijoituskohde ja kilpailee arvopapereiden, asuntojen, maan ja taide-esineiden kanssa. Rahan arvo ei vaihtele yhtä voimakkaasti kuin esimerkiksi osakkeiden hinnat. Tältä kannalta se on turvallinen sijoituskohde. Sen realisointi on myös helppoa – rahallahan voi ostaa miltei mitä vain. Näihin ominaisuuksiin yleensä viitataan, kun rahaa sanotaan likvidiksi. Toisaalta rahasta saa joko vain suhteellisen alhaista tai tyystin olematonta korkoa. Sitä paitsi inflaatio nakertaa hiljakseen sen arvoa.

Jotkut näkevät rahan seteleinä ja kolikoina, joita käyttämällä voi saavuttaa välittömän mielihyvän tunteen. Raha on pelottavaa ja sen saaminen on hankalaa. Loppujen lopuksi raha on kuitenkin vain työkalu.

Oletko miettinyt omaa suhtautumistasi rahaan? Voisitko kuvitella ansaitsevasi joskus 5000 tai jopa 100 000 euroa kuukaudessa?

OP-verkkopalvelun luovuttaminen Balancionin käyttöön

Osuuspankki on eilen julkaistulla tiedotteellaan kieltänyt OP-verkkopalvelun luovuttamisen ulkopuolisen palvelun käyttöön. Tiedotteessa ei mainita henkilökohtaisen talouden hallintaan tarkoitettua verkkopalvelua Balancionia nimeltä, mutta on selvää, että Balancionista tässä puhutaan.

Osuuspankin “OP-verkkopalvelua ei tule tietoturvasyistä luovuttaa ulkopuolisen palvelun käyttöön” -tiedote on kokonaisuudessaan seuraava:

OP-verkkopalvelua saa käyttää vain OP-Pohjala-ryhmän hyväksymissä palveluissa. OP-Pohjola-ryhmä edellyttää, että sen asiakkaat eivät tietoturvasyistä käytä sellaisia internet-palveluja, joissa palvelu hakee asiakkaan tietoja OP-verkkopalvelusta tai joissa palvelu ottaa hallintaansa asiakkaan istunnon OP-verkkopalvelussa. Palvelujen tällainen käyttö on verkkopalvelun sopimusehtojen vastaista. Esimerkki sopimuksen vastaisesta käyttötavasta on tilitapahtumien haku sellaisen ulkopuolisen tahon palvelulla tai ohjelmalla, jota pankki ei ole hyväksynyt.

OP-verkkopalvelu ja sen käyttöön liittyvät tunnukset ja salasanat on tarkoitettu vain verkkopalvelusopimuksen tehneen asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön. OP-Pohjola-ryhmä ei vastaa tietoturvaan liittyvistä ongelmista, joita mahdollisesti syntyy, jos ulkopuolisia palveluja käytetään edellä kuvatulla tavalla.

Balancion hakee tilitapahtumat verkkopankeista siten, että omaan verkkopankkiin mennään Balancionin tarjoamalla Java-selaimella. Tämän jälkeen Balancionin Java-selain ottaa hallintaansa asiakkaan istunnon verkkopankissa ja käy hakemassa sieltä tilitapahtumat sekä haluttaessa luottokorttitapahtumat. Ongelmana tässä mallissa on, että ulkopuolinen ohjelmisto saa koko istunnon haltuunsa täysin oikeuksin.

Yhdysvalloissa toimivissa vastaavissa palveluissa kuten Mint.com:ssa tilitapahtumien haku tapahtuu pankkien tarjoamien standardirajapintojen avulla, joissa ulkopuolinen palvelu saa pelkän lukuoikeuden tilitapahtumiin. Tilitapahtumat liikkuvat rajapinnassa esimerkiksi Open Financial Exchange -tiedostomuodossa.

Henkilökohtaisen taloudenhallinnan edistämisen kannalta olisi enemmän kuin toivottavaa, että myös suomalaiset pankit ymmärtäisivät tarjota tällaisia standardoituja rajapintoja verkkopankkeihinsa.

Päivitys:

Juttuni julkaisun jälkeen myös muut blogit ovat kirjoittaneet aiheesta:

• Balancion ja OP:n Oma talous. Pinserin Sami toivoo, että Osuuspankki kehittäisi omaa Oma talous -palveluaan.
• Osuuspankki Says No To Balancion. Arctic Startup ehdottaa, että muut (pienemmät) pankit näkisivät avoimet rajapinnat ja Balancionin sallimisen kilpailuvalttina.

Disclaimer: Balancion on mainostanut Tarkan markan blogissa joulukuussa 2009.

Osta halvalla, myy kalliilla

Osta halvalla, myy kalliilla on kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttosen uusin sijoittamisesta kertova teos. Kirja vaikuttaa äkkiseltään jatko-osalta tai jälkipuheelta Puttosen vuonna 2001 ilmestyneelle Sijoituskirjalle. Puttosen uusinta voidaan pitää myös jonkinlaisena aktiivisen sijoitusstrategian puolustuspuheena ja vastavetona Marko Erolan passiivisten sijoitusstrategioiden nimeen vannovalle Paras sijoitus -kirjalle.

Osta halvalla, myy kalliilla jakaantuu kuuteen lukuun:

1. Kohti vaurastumista
2. Osakkeet tuottavat paremmin
3. Kohti sijoitusstrategian rakentamista
4. Miten hyötyä markkinoiden epärationaalisuudesta
5. Markkinoiden tehokkuuden puolesta vai vastaan
6. Tutkimuksia sijoitusstrategioista

Ensimmäisessä luvussa Puttonen esittää, että vaurastuminen edellyttää suunnitelmallisuutta. Vaurastumisprosessi alkaa Puttosen mukaan nykyisten tulojen ja menojen analysoinnilla. Tämän jälkeen määritetään tavoitevarallisuus. Kolmannessa vaiheessa tehdään säästösuunnitelma ja vasta tämän jälkeen aloitetaan sijoittaminen. Sijoitustoiminnan aloittamisen jälkeen tavoitteita tulee analysoida säännöllisesti ja tehdä mahdollisia muutoksia suunnitelmiin.

Puttonen kertoo ensimmäisessä luvussa lisäksi kuusi sääntöään henkilökohtaiseen sijoittamiseen:

1. Vaurastuminen edellyttää jonkinlaista suunnitelmaa.
2. Paras keino taata vaurastuminen on perehtyä sijoitusmarkkinoihin itse.
3. Rahalla on aina aika-arvoa.
4. Tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä.
5. Hajauttaminen pienentää riskiä.
6. Raha ei merkitse kaikkea – mutta jotain kuitenkin.

Ensimmäisen luvun lopuksi Puttonen tähdentää vielä, että korko on rahan hinta ja antaa tästä muutamia esimerkkejä.

Toisessa luvussa Puttonen osoittaa esimerkkien avulla, miksi hän pitää osakkeitat korkoinstrumentteja kuten pankkitiliä, obligaatioita tai korkorahastoja houkuttelevampana sijoitusvaihtoehtona yksityiselle sijoittajalle. Tästä luvusta löytyy myös pieni johdanto riskin mittaamiseen ja riskienhallintaan hajauttamisen avulla. Luvun lopussa Puttonen osoittaa, että suomalaisen ja ulkolaisten osakemarkkinoiden voimakkaasta korrelaatiosta johtuen sijoitusten kansainvälisellä hajauttamisella saavutettava salkun volatiliteetin pienentyminen on merkitykseltään melko vähäinen.

Kirjan kolmannen luvun aloittaa vanha totuus: varojen allokointi eli varojen jakaminen eri sijoituskohteiden välillä on selittää salkun tuottoa enemmän kuin mikään muu tekijä. Tämän vuoksi allokaatio on jokaisen sijoittajan tärkein päätös. Puttonen huomauttaa samassa yhteydessä, että rahojen pitäminen käteisenä ei ole riskitöntä.

Puttonen kertoo tässä luvussa lisäksi että sekä varojen allokointi että sijoituskohteiden valinta voi olla joko passiivista tai aktiivista. Passiivisissa strategioissa allokaatiota ja sijoituskohteita ei liiemmin vaihdeta, aktiivisissa strategioissa yritetään löytää joko aliarvostettuja arvopaperiluokkia tai yksittäisiä sijoituskohteita.

Luvussa esitellään myös neljä aktiivista sijoitusstrategiaa:

• Pieniin yrityksiin sijoittaminen.
• Sijoittaminen aliarvostettuun yritykseen.
• Vastavirtaan sijoittaminen.
• Viisaan rahan seuraaminen.

Aktiivisista sijoitusstrategioista mielenkiintoisin oli viisaan rahan seuraaminen. Tässä sijoitusstrategiassa sijoitetaan kaikki rahat siihen rahastoon, joka on tuottanut viimeisen 12 kuukauden aikana parhaiten. Suomessa tätä strategiaa vuosien 1989-2009 välillä noudattamalla olisi päästy Puttosen tutkimusten mukaan selvästi yli 20 prosentin keskimääräiseen vuosituottoon. Olettaen yhden prosentin vaihtopalkkion, tämän strategian vuosituotto olisi ollut keskimäärin 17 prosenttia.

Puttonen kertoo kolmannessa luvussa lisäksi Warren Buffettin Benjamin Grahamin opetuksista löytämät kolme perussääntöä sijoittamiseen:

1. Osake on oikeus omistaa pieni osuus yrityksen liiketoiminnasta.
2. Muista aina turvamarginaali.
3. Markkina on palvelijasi, ei esimiehesi.

Puttonen käy näistä säännöistä ensimmäisen läpi käyttäen esimerkkinä omaa omistustaan Orionissa.

Neljännessä luvussa Puttonen osoittaa, miten yksittäinen sijoittaja voi hyötyä markkinoiden epärationaalisuudesta. Puttonen kirjoittaa tässä luvussa varsin vahvasti arvosijoittamisen puolesta. Puttonen käyttää esimerkkeinä mm. aiemmassa Sijoituskirjassaan esittelemiään mallisalkkuja ja yhtiöitä ja osoittaa esimerkkien avulla, että hyvä yritys voi olla huono sijoituskohde. Luvun ytimenä on, että kalliiden ja seksikkäiden yhtiöiden osakkeiden ostaminen ei useinkaan ole fiksuin vaihtoehto.

Kirjan viidennessä luvussa Puttonen ottaa kantaa passiiviseen sijoittamiseen ja laittaa lukijan miettimään passiivisen sijoittamisen mielekkyyttä.

Indeksejä ei kuitenkaan lasketa sen vuoksi, että ne osoittaisivat sijoittajille miten sijoitussalkku tulisi muodostaa. Amerikkalaiset osaavat sanoa asian ytimekkäästi: Don’t be in thrall of the indexes; they’re tools for measurement, not prescriptions fro what you should own (Älä ole indeksien orja; ne ovat mittauksen välineitä, eivät määräyksiä siitä, mitä sinun tulisi omistaa). Tässä kohdin monet sijoittajat ovat jo menneet lankaan.

Yleisindeksi ei voi kertoa sijoittalla, millainen salkku hänen tulisi muodostaa. Kaikki sijoittajat ovat erilaisia sijoitussumman, -horisontin ja riskinottohalukkuuden suhteen. Tämän vuoksi kaikille sijoittajille sopii erilainen salkku, jonka rakenteen määrää sijoittajakohtainen vastuurakenne. Indeksi on kaikille sama.

Puttonen tähdentää sanomaansa IT-kuplan aikaisin esimerkein. Puttonen osoittaa, että indeksisijoittajat tulevat osallistuneeksi pörssin ralleihin täysmittaisesti.

Kirjan kuudennessa luvussa Puttonen käy läpi muutaman eri sijoitusstrategioita käsittelevän tuoreen tutkimuksen.

Osta halvalla, myy kalliilla toi esiin mielenkiintoisia näkökulmia passiiviseen sijoittamiseen. Puttonen kävi lisäksi kirjassa hyvin läpi joitakin sijoittamisen ja erityisesti osakesijoittamisen peruskäsitteitä- ja lainalaisuuksia. Kirja tarjosi kuitenkin varsin vähän sellaisia vinkkejä tai ohjeita, joita yksittäinen sijoittaja pystyy suoraan hyödyntämään. Olisin odottanut ja toivonut, että Puttonen olisi luonut kirjassa jonkin esimerkkisalkun tai jopa antanut suoria rahastosuosituksia.

Puttonen päättää kirjansa sanoen: “Osta halvalla ja myy kalliilla. Eli vaurastu tekemällä toisin kuin muut.” Epäselväksi jää, onko tämä käytännössä mahdollista muille kuin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttoselle.

Arvosana: *** (3/5)

Osta halvalla, myy kalliilla -kirjaa on saatavilla tilaamalla netistä: Osta halvalla, myy kalliilla * (Bookplus.fi), hyvin varustetuista kirjakaupoista sekä useimpien kaupunkien kirjastoista.

Jo muinaiset babylonialaiset...

The Richest Man in Babylon on George S. Clasonin vuonna 1926 kirjoittama kirja, joka jakaa taloudellisia neuvoja muinaiseen Babyloniin sijoittuvin vertauskuvin. Oheisessa katkelmassa Babylonin kuningas Sargon on pyytänyt Babylonin rikkainta miestä Arkadia opettamaan sadalle valitulle miehelle seitsemän päivän ajan, miten he voisivat tulla yhtä rikkaiksi kuin Arkad.

Jotkut teistä, oppilaani, ovat kysyneet minulta: “Miten voi mies säästää kymmenyksen kaikesta ansaitsemastaan kun hänen ansaitsemansa kolikot eivät riitä edes hänen pakollisiin menoihinsa?” Näin sanoi Arkad oppilailleen toisen päivän aluksi.

“Kuinka moni teistä kantoi eilen muassaan laihaa rahakukkaroa?”

“Kaikki meistä”, vastasi luokka.

“Kuitenkaan te ette kaikki ansaitse yhtä paljon. Jotkut teistä ansaitsevat paljon enemmän kuin toiset. Joillakin teistä on paljon suuremmat perheet elätettävänään. Kuitenkin kaikkien teidän kukkaronne olivat yhtä laihoja. Kerron teille nyt epätavallisen totuuden miehistä ja miesten pojista. Se on tämä; Ne, mitä me kutsumme pakollisiksi menoiksi tulevat aina kasvamaan yhtä suureksi tulojemme kanssa ellemme vastusta tätä.”

“Älkää sekoittako pakollisia menoja mielihaluihinne. Kaikilla teistä, mukaan lukien perheenne, on enemmän mielihaluja kuin mitä tulonne pystyvät tyydyttämään. Tämän vuoksi käytätte tulojanne näiden mielihalujen tyydyttämiseen niin pitkälle kuin tulonne vain riittävät. Siltikin teillä on vielä tyydyttymättömiä haluja.”

“Kaikki miehet joutuvat kantamaan taakkanaan surrempaa määrää mielihaluja, kuin mitä he pystyvät tyydyttämään. Luuletteko, että vaurauteni takia pystyn tyydyttämään jokaisen mielihaluni? Tämä on harhaluulo. Aikani on rajallinen. Voimani ovat rajalliset. Matkustuskykyni on rajallinen. Kykyni syödä on rajallinen. Kykyni tuntea mielihyvää on rajallinen.”

“Sanon teille: Niin kuin rikkaruohot kasvavat pellolla jonne viljelijä on jättänyt tilaa niiden juurille, niin myös halujen määrä kasvaa miehessä milloin vain on mahdollisuus, että ne voitaisiin tyydyttää. Halunne ovat moninaiset, mutta vain osan niistä voitte te tyydyttää.”

Tarinan opetus päti tuhansia vuosia sitten, vuonna 1926 ja pätee edelleenkin. Pakollisia menoja ei ole olemassa. On vain menoja, joita ajan kuluessa olemme alkaneet pitää pakollisina.

Muualla verkossa:

• The Richest Man in Babylon (kirja PDF-muodossa)
• The Richest Man in Babylon * (Amazon)
• Halut ja tarpeet

Numeropalvelun tytöt palveluksessasi (Flickr: Seattle Municipal Archives)

Tarkan markan lukija Lasse lähetti kysymyksen, jossa hän tiedustelee, että mikä olisi halvin numeropalvelu tai numerotiedustelu autolla ajaessa:

Olen blogisi innokas lukija ja minusta olisi hienoa, jos ehtisit kirjoittamaan artikkelin halvimmassa puhelimitse tapahtuvasta numeropalvelusta. Eniron mainion ja ilmaisen nettipalvelun käyttäminen kun ei onnistu autolla ajaessa. Kiitos hyvistä kirjoituksista!

Internetin ääressä numeropalveluun soittamista halvemmaksi vaihtoehdoksi tulee numeroiden hakeminen Eniron henkilöhausta. Perinteisten puhelinyhtiöiden metkuista johtuen Eniron palvelu edellyttää 0,25 € maksavaa rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi.  Yritysten puhelinnumerot ja yhteystiedot löytyvät yleensä helpoiten Googlettamalla tai Fonectan 02.fi-palvelusta.

Puhelimitse tapahtuvaa numeropalvelua haluavalla on Suomessa valittavanaan viisi eri vaihtoehtoa.

020202

020202 on Fonecta Oy:n tarjoama Suomen vanhin numeropalvelu. Fonecta Oy oli aiemmin Soneran omistuksessa. Nykyisin Fonecta Oy on osa European Directories SA -konsernia.

Soitto 02 02 02 Numeropalveluun ma–pe klo 8–18: 0,90 €/puhelu + 0,34 € / 10 sekuntia. Muina aikoina: 0,90 €/puhelu + 0,48 € / 10 sekuntia. Puhelun hintaan lisätään oman operaattorin paikallisverkkomaksu tai matkapuhelumaksu.

Puhelun yhdistäminen ja/tai tekstiviesti maksaa 0,49 €. Yhdistetystä puhelusta peritään paikallisverkko- tai matkapuhelumaksu. Lisäksi numerosta riippuen peritään joko Fonectan puhelumaksu (0,085 €/min) tai yritys- tai palvelunumeromaksu. Yhdistämisestä ei laskuteta, jos puheluun ei vastata tai jos numero on varattu.

Etsityistä yhteystiedoista voi pyytää käyntikortin matkapuhelimeen hintaan 0,49 €/kpl.

Digitoday-verkkojulkaisun artikkelin “Numerotiedustelun valinnalla voi säästää” mukaan yhdistettyihin puheluihin lisätään lisäksi 0,085 €/min jos puhelu yhdistetään lanka- tai matkapuhelimeen.

0100 100

0100 100 on Elisan vanha numeropalvelu. Palvelun omistaa nykyisin Oy Eniro Finland Ab, jonka taas on osa ruotsalaista pörssiyhtiötä Eniroa.

Eniro 0 100 100 Numeropalvelu, puheluhinnat
Arkisin klo 8-18 1,23 € / puhelu + 0,25 € / 10 sekuntia + pvm tai mpm
Muina aikoina 1,64 € / puhelu + 0,25 € / 10 sekuntia + pvm tai mpm

Puhelun hintaan lisätään operaattorin paikallisverkkomaksu tai matkapuhelumaksu.
Mikäli palvelussa on ruuhkaa, jonotus on maksutonta

Maksulliset lisäpalvelut ja -tiedot
Yhdistämispalvelu ja/tai tietojen lähetys tekstiviestinä tai käyntikorttina
0,49 €/kpl
Yhdistämismaksua ei peritä, jos puheluun ei vastata tai jos numero on varattu. Yhdistämisen yhteydessä tekstiviesti maksutta. Edelleen yhdistetyssä puhelussa lisäksi kauko-, matkapuhelu- tai palvelunumeromaksu.

0200 16100

Suomen 16100 Oy:n 0200 16100 taustalta löytyy Suomen 16100 Oy, joka on kolmen yksityishenkilön omistama osakeyhtiö.

0200 16100 Numeropalvelu on Suomen edullisin numeropalvelu, soittaminen maksaa 1,23 € / puhelu + 0,246 euroa / minuutti. Puhelun yhdistäminen ja tietojen vastaanottaminen tekstiviestillä ovat ILMAISIA! Yhdistetyn puhelun minuuttihinta on 0,246 € / min (sis. pvm/mpm).

0300 3000

0300 3000 -numeropalvelun tarjoaa Edea Oy, jonka omistajan Aldan Contact Oy:n omistaa kaksi suomalaista yksityishenkilöä.

0300 3000 Numeropalvelu on jopa yli 40 % edullisempi kuin Fonecta tai Eniro! Soittaminen maksaa vain 0,99 € / puhelu + 0,015 € / 1 sekunti (0,84 € / min). Puhelun yhdistäminen ja tietojen vastaanottaminen tekstiviestillä on ilmaisia! Koska hinnoittelumme on sekuntipohjainen, maksat vain ajasta kun saat palvelua!
0300 3000 Numeropalveluun soittaminen on kiinteähintaista, soitit sitten päivällä tai illalla.

Digitoday-verkkojulkaisun artikkelin “Numerotiedustelun valinnalla voi säästää” mukaan yhdistettyihin puheluihin lisätään lisäksi 0,84 €/min kaikkiin numeroihin. Tämä on mahdollisesti laskenut 0,07 €/min vuodenvaihteessa.

118

118 on lankapuheluajalta tuttu numeropalvelunumero. Numeroon 118 soitettaessa puhelu yhdistyy siihen numeropalveluun, jonka kanssa oma operaattori on tehnyt sopimuksen numeropalvelun tuottamisesta. Alla 118-numeropalvelun hinnat suurimmille matkapuhelinoperaattoreille.

DNA 118:

Arkisin klo 8-18 0,99 € /puhelu + 0,20 € /10sek + mpm
muulloin 0,99 € /puhelu + 0,27 € /10sek + mpm
Tekstiviesti 0,49 €
Yhd. ja Tekstiviesti 0,49 €*
Yhdistäminen 0,49 €*

* Yhdistetystä puhelusta peritään matkapuhelinmaksu. Lisäksi peritään numerosta riippuen joko puhelumaksu tai yritys- tai palvelunumeromaksu.

DNA:n tai 118:n sivuilla ei kerrota paljonko yhdistetyn puhelun päälle lisättävän mystisen puhelumaksun suuruus on.

Elisa 118:

Mobiiliverkon liittymästä
Arkisin 8-18 1,23 €/puh + 0,22 €/10 sek + pvm tai mpm
Muina aikoina 1,64 €/puh + 0,22 €/ 10 sek + pvm tai mpm
Muita tietoja
Yhdistäminen ja/tai tekstiviesti 0,49 €/ kappale. Yhdistämismaksua ei peritä, jos puheluun ei vastata tai jos numero on varattu. Yhdistämisen yhteydessä tekstiviesti maksutta. Edelleen yhdistetyssä puhelussa lisäksi kauko-, matkapuhelu- tai palvelunumeromaksu.

Saunalahti 118

Mobiiliverkon liittymästä
Arkisin 8-18 1,07 €/puhelu + 0,31 €/10 sek + pvm tai mpm
Muulloin 1,07 €/puhelu + 0,38 €/10 sek + pvm tai mpm
Tekstiviesti 0,49 € *
Yhd. ja tekstiviesti 0,49 € *
Yhdistäminen 0,49 €
Muita tietoja
* Yhdistetystä puhelusta peritään paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksu. Lisäksi peritään numerosta riippuen joko puhelumaksu tai yritys- tai palvelunumeromaksu. Yhdistämisestä ei laskuteta, jos puheluun ei vastata tai numero on varattu.

Sonera 118

Arkisin 8-18 1,07 €/puhelu + 0,31 €/10 sek + pvm tai mpm
Muulloin 1,07 €/puhelu + 0,38 €/10 sek + pvm tai mpm
Tekstiviesti 0,49 € *
Yhd. ja Tekstiviesti 0,49 € *
Yhdistäminen 0,49 €
Muita tietoja
* Yhdistetystä puhelusta peritään paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksu. Lisäksi peritään numerosta riippuen joko puhelumaksu tai yritys- tai palvelunumeromaksu. Yhdistämisestä ei laskuteta, jos puheluun ei vastata tai numero on varattu.

Soneran tai 118:n sivuilla ei kerrota paljonko yhdistetyn puhelun päälle lisättävän mystisen puhelumaksun suuruus on.

Hintojen vertailemiseksi kehitin erilaisia skenaarioita numeropalvelusoittoa varten:

• 30 sekunnin puhelu arkena klo 12:00
• 60 sekunnin puhelu arkena klo 12:00
• 30 sekunnin puhelu arkena klo 12:00 + yhdistäminen + 5 minuutin yhdistetty puhelu matkapuhelimeen
• 60 sekunnin puhelu arkena klo 12:00 + yhdistäminen + 5 minuutin yhdistetty puhelu matkapuhelimeen
• 30 sekunnin puhelu arkena klo 12:00 + numero tekstiviestinä
• 60 sekunnin puhelu arkena klo 12:00 + numero tekstiviestinä
• 30 sekunnin puhelu sunnuntaina klo 22:00
• 60 sekunnin puhelu sunnuntaina klo 22:00

Hinnastojen epäselvyyden vuoksi en voi taata, että yhdistettyjen puheluiden hinnat on laskettu oikein. Mielestäni tässä kohti olisi kuluttajaviranomaisilla töitä.

Halvimpia numeropalveluita olivat 0200 16100 ja 0300 3000. 0200 16100 laskuttaa kuitenkin numeropalvelusta alkavalta minuutilta. 0300 3000 -numeropalvelun heikkous on mahdollisesti järjettömän kallis puheluiden yhdistäminen. Valitettavasti minkään numeropalvelun hinnastoista ei löytynyt järkevästi ilmaistuna tietoa numeroiden yhdistämisen minuuttihinnoista. Tiedot yhdistämisen jälkeisistä minuuttihinnoista perustuvat täysin Digitodayn tekemään aiempaan vertailuun.

Vertailun lopputulos on, että päädyn suosittelemaan varauksin 0200 16100 numeropalvelua.

Mikäli teillä lukijoilla on tietoa ja kokemuksia numeropalveluiden yhdistämisen jälkeisestä laskutuksesta otan niitä ilolla vastaan. Myös korjaukset ja lisätiedot hinnastoihin ovat tervetulleita…