Autokaupassa tinkiminen kuuluu asiaan. Jotkut liikkeet ovat kokeilleet sekalaisella menestyksellä autojen nettohinnoittelua. Fakta kuitenkin on, että autojen hinnoissa on aina tinkivaraa.
Ostin elämäni ensimmäisen auton ennen joulua. Päätin samalla kokeilla, että kuinka paljon saisin hinnasta tingittyä. Ennen autokauppaan lähtemistä yritin etsiä netin keskustelupalstoilta vinkkejä käytetyn auton tinkivaran laskemisesta. Monet keskustelijat olivat vakuuttuneita siitä, että käytetyn auton tinkivara on maksimissaan 4 %. Toiset antoivat nyrkkisäännöksi, että hinnasta pitäisi lähteä pois 500 euroa. Joidenkin mielestä käytettyjen autojen hinnoissa on jopa 20 % ilmaa.
Tuontiajoneuvon autoveroa laskettaessa käytetyn auton myyntihinta lasketaan siten, että auton pyyntihinnasta vähennetään:
- 5 % lisättynä 750 eurolla tai
- 1 500 euroa
riippuen siitä, kumpi näistä johtaa suurempaan vähennykseen. Otinkin omaksi tavoitteekseni, että saisin hinnasta tingittyä pois vähintään Tullin käyttämän tavanomaisen alennuksen verran.
Auto, johon iskin silmäni, oli käytetty Toyota Corolla 1,4 VVT-i vuosimallia 2005. Autolla oli ajettu 94 000 km. Auton hintapyyntö paikallisessa Toyotan merkkiliikkeessä oli 12 600 euroa. Tullin kaavaa apuna käyttäen laskin, että minun tulisi saada tingittyä auton hinta 11 220 euroon.
Kävin koeajamassa auton liikkeessä ja totesin, että huoltokirja ja auto olivat hyvässä kunnossa. Koeajon päätyttyä kysyin myyjältä, että mikä olisi auton suora ostohinta ilman vaihtoautoa. Myyjä katsoi vaihtoautopäällikön tekemiä taulukkoja ja totesi, että saisin auton suoralla ostolla hintaan 11 900 euroa. Kiitin myyjää tarjouksesta ja lähdin takaisin kotiin.
Kotiin tultuani menin kolmelle eri käytettyjen autojen myyntipalstalle: Nettiautoon, Oikotien Autosivuille sekä Autotalliin. Etsin jokaisesta palvelusta tietoa vastaavien autoliikkeessä myynnissä olevien autojen pyyntihinnoista. Laiskemmat voivat hakea samat tiedot Grey-Hen Oy:n Autoarvio-palvelusta maksua vastaan.
Lähin vastaava myynnissä oleva auto oli samanlainen vuoden 2005 Toyota Corolla Hatchback. Tällä autolla oli ajettu hieman enemmän (109 000 km), mutta siinä oli vetokoukku, isompi kone (1,6 VVT-i) ja hintapyyntö oli vain 11 900 euroa.
Samankaltainen auto halvemmalla Nettiautossa
Totesin, että tämä auto on niin paljon halvempi, että minun kannattaa ajaa Hämeenlinnasta Kouvolaan asti autoa katsomaan. Laitoin herätyskellon soimaan ja lähdin kohti Kouvolaa. Kouvolan liikkeen auettua soitin heille matkalta ja kysyin myynnissä olevasta autosta perustietoja sekä suoraa ostohintaa. Liike antoi suoraksi ostohinnaksi 11 600 euroa.
Soitin tämän jälkeen autoliikkeeseen Hämeenlinnaan ja kerroin heille Kouvolan liikkeen tarjouksesta sekä siitä, että kyseisessä autossa on myös vetokoukku. Sain puhelimitse vastatarjouksen 11 650 euroa sisältäen vetokoukun asennuksen.
Kouvolan liikkeeseen päästyämme jatkoin tinkimistäni. Liike kertoi, että jos ostaisin auton tänään, saisin lisäksi 500 euron lahjakortin. Tällä lahjakortilla voisin ostaa autoon esimerkiksi uudet kesärenkaat nykyisten ollessa pinnaltaan jo varsin huonot.
Soitin uudelleen Hämeenlinnaan ja kerroin vastatarjouksesta sekä siitä, että ostaisin auton mieluummin heiltä, lähempää kotiani. Ehdotin, että otan auton Hämeenlinnasta, jos saan autoon asennettuna irroitettavan vetokoukun ja hinnaksi 11 500 euroa. Sovimme myyjän kanssa puhelimitse kaupat, jonka jälkeen lähdin Kouvolan asemalle ja hyppäsin junaan kohti Hämeenlinnaa.
Auton alkuperäinen hintapyyntö oli 12 600 euroa. Tavoitehintani oli 11 220 euroa ja sain auton lopulta hintaan 11 500 euroa irroitettavalla vetokoukulla. Vetokoukun listahinta asennuksineen oli noin 480 euroa, joten pääsin kaikkineen varsin lähelle tavoitehintaani. Puhdasta alennusta sain 1100 euroa.
Minkälaisia kokemuksia sinulla on autokaupassa tinkimisestä? Mikä oli pyyntihinta ja paljonko sait alennusta?
Suomi - 51. osavaltio (Flickr: Beverly & Pack)
Miksi minun pitäisi säästää rahaa? Johan Hultkranz ja Björn Masalin antavat tähän kysymykseen kirjassaan Elämäsi rahat parhaimman lukemani vastauksen:
Joskus kuulee ihmisten väittävän, että heidän ei tarvitse säästää rahaa tulevaisuuttaan varten: “Kyllä yhteiskunta pitää minusta huolen, jos todella tarvitsen tukea tulevaisuudessa.” Valitettavasti (ikävimpiin) tehtäviimme kuuluu tuoda ilmi suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan sisältyviä riskejä ja vaaroja. Yksi riski, jonka suhteen emme neuvo kenenkään ummistavan silmiään, on mahdollisuus, että yhteiskunnan kyky säilyttää kaikki olemassa olevat sosiaalipalvelut ja tukijärjestelmät niiden tämänhetkisellä tasolla voi huonontua. Yhä useammat suomalaiset ovat huolissaan siitä, että näin voi käydä.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu siihen, että verojen ja vastaavien maksujen kautta kerätään varoja, jotta kaikille kansalaisille voidaan tarjota tietyt palvelut ja perusturvallisuus asumisen, terveydenhuollon, koulutuksen ja eläkkeen suhteen. Järjestelmä on toiminut hyvin, mutta nyt taivaalle on noussut joitakin pilviä:
- Elättäjien (työntekijöiden) määrä suhteessa elätettäviin (eläkeläisiin, opiskelijoihin, lapsiin ja sairaisiin) on pienentynyt ja tulee pienentymään entisestään, kun yhteiskunnan ikärakenne muuttuu.
- Suomalaisten keski-ikä nousee kahdella vuodella jokaisen uuden vuosikymmenen myötä.
- Kansalaisten hyvinvoinnista huolehtivat tahot tulevat jatkossa saamaan vähemmän rahaa, elleivät työntekijät ja yritykset rupea ansaitsemaan enemmän tai maksamaan enemmän veroja.
- Ikärakenteen muutos saattaa johtaa työvoimapulaan 5-10 vuoden sisällä.
Toivomme, että yhteiskunta tulee jatkossakin takaamaan perusturvan kaikille. Korostamme kuitenkin, että on järkevää kohentaa omaa turvallisuutta täydentämään sitä turvaa, jonka yhteiskunta toivottavasti tarjoaa meille tulevaisuudessa.
Katso myös:
Kannattaako samalla reissulla ostaa bensaa? (Flickr: ansik)
Uutiset tiesivät tänään kertoa, että S-ryhmän ABC-ketju kasvatti viime vuonna polttoaineiden myynnin markkinaosuuttaan reippaasti. Osasyynä tähän lienee S-ryhmän polttoaineestakin maksamat bonukset. Kuluttajan kannalta S-bonusten ja Plussa-pisteiden ongelmana kuitenkin on, että ne hämärtävät helposti tuotteiden todellisen hinnan.
Elämäni ensimmäisen oman auton myötä polttoaineiden hintavertailu tuli itsellenikin ajankohtaiseksi. Seurasin bensiinin hintoja Hämeenlinnassa muutaman viikon ajan ja tulin siihen tulokseen, että S-bonuksista huolimatta minun on halvinta tankata autoni ShellExpress- tai Teboil Express -asemalla.
Bensiinin hinta Hämeenlinnassa 23.2.2010
Olen merkinnyt oheiseen taulukkoon Polttoaine.net-sivuston mukaisesti bensiinin hinnan Hämeenlinnassa tänään. Taulukosta nähdään, että S-bonus- ja Plussa-pisteitä tarjoavien ABC- ja Neste-asemien polttoaine on koko kaupungin kalleinta. Nesteen Express -asemalla bensiini on hieman halvempaa, mutta eipä siellä tankatessa saa Plussaakaan.
Jotta ABC:lla tankkaaminen tulisi ShellExpress-asemaa halvemmaksi, tulee bonuksien avulla saadun alennuksen bensiinin hinnasta olla vähintään 3,9 %. Hämeenmaan bonustaulukon mukaan 4 % bonukset edellyttävät, että talouden bonusostokset ovat kuukaudessa yli 1000 euroa. Omassa taloudessamme käytämme S-etukorttia noin 400 eurolla kuukaudessa.
Jos olen käymässä Prismassa ja autoni polttoainemittari näyttää tyhjää, tankkaan toki ABC:llä. Halvan bensiinin perässä kun ei varsinkaan talvipakkasilla kannata kovin montaa kilometriä ajella. S-etukortti ja ostoksista saatavat bonukset eivät kuitenkaan tee ostoksista automaattisesti edullisia.
Katso myös:
Oletko vertaillut polttoaineiden hintoja eri asemilla? Onko sinulla jokin suosikkiasema?
Hiusten leikkaaminen ei ole välineistä kiinni (Flickr: RuckSackKruemel)
Hiusten leikkaaminen itse on kohtuullisen yksinkertainen ja yllättävän tuottoisa tapa säästää rahaa.
Käyn leikkauttamassa hiukseni noin kahdeksan kertaa vuodessa Salon Janettessa Hämeenlinnassa. Yksi hiustenleikkuu maksaa minulle 12 euroa. Vuodessa minulta kuluu parturikäynteihin rahaa likimain 96 euroa. Käyttämäni parturi on vielä varsin halpa. PS-Hiusstudiossa torin toisella laidalla yksi hiustenleikkuu maksaisi jo 25 euroa kerralta.
Perheillä säästöt tulevat vielä suuremmiksi. Tarkan markan lukija Taimi lähetti minulle esimerkin omasta nelihenkisestä perheestään:
Mieheni hiukset leikkaan minä. Kahden poikamme hiukset leikkaa mieheni tai minä myöskin aina välillä. Halusimme jo vuosia sitten alkaa säästämään tässä hiusasiassa ja se on toiminut jo 5 vuotta meillä! Etsimme netistä ja kirjastosta kirjoja, joista sai tietoa hiustenleikkuun ohjeista. Malleja löytyy kyllä. Mieheni tykkää, että leikkaan 2 cm lyhyen sängen. Se on helppoa koneella, jossa on sopivat terät/kammat siihen jo koneessa valmiina. Näyttää kuin olisi parturissa juuri käynyt.
Taimi kertoi, että hiustenleikkuutarvikkeet maksoivat heille seuraavasti:
- Hiustenleikkuukone 60 euroa
- Kampa, jossa piikkimallinen varsi 5 euroa
- Liina hartioille (kirpputorilta) 7 euroa
- Hiusharja 10 euroa
- Suihkepullo 3 euroa
Välineet he uusivat keskimäärin kolmen vuoden välein.
Hiusten leikkaamisen lisäksi Taimi värjää hiuksensa kotona. Kaupasta ostettuna hiusvärit maksavat Taimin laskelmien mukaan noin 90 euroa vuodessa. Yhteensä hiustenleikkuut ja hiusten värjäykset maksavat Taimin perheelle 14,36 euroa kuukaudessa.
Taimi on laskenut, että pelkät hiustenleikkuut maksaisivat parturissa heille noin 85 euroa kuukaudessa eli 1020 euroa vuodessa. Yhden hiustenvärjäyksen hinta kampaamossa on noin 50 euroa, mikä tekee vuodessa 300 euroa lisää.
Kaiken kaikkiaan Taimin nelihenkinen perhe säästää vuodessa 1148 euroa leikkaamalla ja värjäämällä hiuksensa itse.
Ps. Tarkan markan lukija Jake muistutti, että lyhyet hiukset säästävät rahaa myös siten, että niiden peseminen ja kuivaaminen kuluttaa vähemmän shampoota, vettä ja sähköä.
Leikkaatko itse perheenne hiukset? Mitä oppaita tai ohjeita suosittelet hiustenleikkuun opetteluun? Oletteko laskeneet omia säästöjänne?
Indeksirahastot hakkaavat tavalliset rahastot (Flickr: Schlüsselbein2007)
Indeksirahasto on sijoitusrahasto, joka sijoittaa rahansa vertailuindeksin mukaiseen osakekoriin. Indeksirahasto ei ota näkemystä osakevalintoihin vaan ostaa osakkeita samalla painolla kuin ne ovat indeksissä. Indeksirahastojen kulut ovat huomattavasti aktiivisesti hoidettujen rahastojen kuluja pienempiä.
Amerikkalaisilla sijoittajilla on ollut mahdollisuus sijoittaa indeksirahastoihin jo kymmenien vuosien ajan. Suomeen indeksirahastot tekevät vasta tuloaan. Suomen Sijoitustutkimuksen mukaan Suomessa toimi vuodenvaihteessa kahdeksan piensijoittajille suunnattua indeksirahastoa, joiden minimisijoitus oli 1000 euroa vähemmän:
- SEB Gyllenberg North America Index
- SEB Gyllenberg European Index
- Seligson & Co Pohjois-Amerikka -indeksirahasto
- Seligson & Co Suomi -indeksirahasto
- Seligson & Co Eurooppa -indeksirahasto
- Seligson & Co Aasia -indeksirahasto
- Handelsbanken Eurooppa Indeksi
Vertailin suomalaisten indeksirahastojen kuluja laskemalla, mitä 10 000 euron sijoitus tuottaisi kussakin rahastossa 25 vuodessa, olettaen, että kaikki rahastot tuottavat osakemarkkinoiden keskituoton 8 %. Tulokset näkyvät oheisessa taulukossa. Vertailun vuoksi otin mukaan myös yhden perinteisen, aktiivisesti hoidetun rahaston, OP-Maailman.
Indeksirahastojen kulut
Ilman erilaisia palkkioita 10 000 euron rahasumma olisi kasvanut 25 vuodessa 68 485 euroon. Taulukosta nähdään, että tilipankin tarjoamaan aktiivisen rahastoon sijoittava on menettänyt sijoitusaikana yli kaksi kertaa alkuperäisen sijoitussumman verran tuottoa maksettujen kulujen ja palkkioiden vuoksi.
Muualla verkossa:
- Tuottolaskuri (Seligson)
Laskin sijoituksen loppuarvon seuraavalla kaavalla: (((sijoitettu rahasumma-sijoitettu rahasumma*merkintäpalkkio)*((1+vuosituotto)*(1-hallinnointipalkkio))^sijoitusaika))*(1-lunastuspalkkio). Sijoitus, jolle lasketaan korkoa korolle on alkuperäinen sijoitussumma vähennettynä merkintäpalkkiolla. Aina vuoden lopussa sijoituksesta vähennetään hallinnointipalkkio, joka on laskettu prosenttiosuutena sijoituksen arvosta vuoden lopussa. Sijoituksen loppusummasta vähennetään merkintäpalkkio.
Oheinen koskettava pätkä on ote Pixarin uudesta animaatioelokuvasta Up – kohti korkeuksia. Tämän kirjoitushetkellä elokuva on arvioitu Internet Movie Database -elokuvasivustolla kaikkien aikojen 73. parhaaksi. Elokuvan katsottuani ymmärrän miksi.
Taustalla kuuluva kappale on Michael Giacchinon elokuvaa varten säveltämä “Married Life”.
Hyvää ystävänpäivää.
TVkaista on maksullinen verkkopalvelu, jonka käyttäjä voi automaattisesti tallentaa kahden viikon ajanjaksolta kaikki TV-ohjelmat valitsemiltaan televisiokanavilta. TVkaistalla voi tallentaa 11 maksutonta suomalaista TV-kanavaa.
Ystävänpäivän kunniaksi TVkaista tarjoaa mahdollisuuden käyttää palvelua ilmaiseksi viikon ajan. Ilmaisen TVkaista-tilin voi tehdä klikkaamalla tätä linkkiä: http://www.tvkaista.fi/order/?paymentcode=valentine2010
Tarjous on voimassa vain ystävänpäivään 14.2.2010 asti.
BIGBANK, joka tunnettiin aiemmin nimellä BIG tai BIG-pankki, tarjoaa tällä hetkellä 3 % talletuskoron 12 kuukauden määräaikaistalletukselle *. Tarjous on voimassa 8.2.-15.3.2010. Koska kysymyksessä on määräaikaistalletus, tarjotun koron määrä voi muuttua tarjousaikana markkinakorkojen muuttuessa. Juuri nyt (11.2.2010) tarjottu korko on kuitenkin tuon 3 %.
BIGBANKin tarjoama korko on Kauppalehden talletuskorkovertailun mukaan tällä hetkellä Suomen paras talletuskorko.
BIGBANK on virolainen, vuonna 1992 perustettu pankki, joka toimii Suomen lisäksi Baltian maissa. Pankki on tarjonnut korkeakorkoisia talletuksia suomalaisille jo muutaman vuoden ajan. BIGBANK avasi Suomen sivuliikkeen vuoden 2009 marraskuussa.
Määräaikaistalletus on hyvä vaihtoehto, jos voit laittaa rahasi talteen pidemmäksi aikaa. Määräaikaistalletuksen korko on taattu, mutta et voi nostaa rahojasi pois ennen talletuskauden loppua.
Pankkitalletuksia pidetään yleensä riskittöminä sijoituksina. Kuten kaikkiin sijoituksiin, myös pankkitalletuksiin sisältyy kuitenkin riski. Pankkitalletuksen tapauksessa riski voi toteutua esimerkiksi silloin, jos pankki ajautuu konkurssiin tai muutoin maksukyvyttömyystilaan.
Suomalaisten BIGBANKiin tekemät talletukset on suojattu Viron Takuurahaston (Tagatisfond) kautta. Järjestelmä takaa talletuksille ja talletusten koroille 100 % suojan 50 000 euroon asti. BIGBANK ei ole Suomen Talletussuojarahaston jäsen.
Linkki: BIGBANKin korkotarjous 3 % vuodessa *
Katso myös:
Arki alkaa (Flickr: jurvetson)
Tarkan markan lukija laittoi minulle pari viikkoa sitten kysymyksen raha-asioista parisuhteessa. Ajattelin tämän inspiroimana kysyä teiltä naimisissa olevilta tai avoliitossa eläviltä lukijoiltani, että miten jaatte menonne parisuhteessanne? Onko teillä yhteinen tili, johon molempien palkat tulevat? Pidättekö raha-asianne täysin erillään? Maksaako se ruoat, joka käy kaupassakin?
Menojen jakamisen ääripää lienee, että molempien palkat tulevat yhteiselle tilille, johon molemmilla on tilinkäyttöoikeus- ja pankkikortit. Toinen ääripää taas voisi olla se, että molemmilla on omat tilinsä ja kumpikin maksaa itse omat menonsa.
Avioliittolain mukaan puolisoiden välisten menojen jaon tulee perustua heidän kykyihinsä. Jos toisen puolison tulot ovat pienemmät kuin toisen, ei hänen voida edellyttää osallistuvan talouden menoihin yhtä suurella osuudella. Avioliitossa toinen puoliso ei saa myöskään myydä perheen kotina käyttämää asuntoa tai sen irtaimistoa ilman toisen puolison suostumusta.
Avioliiton solmiminen aiheuttaa siis sen, että aviopuolisoille syntyy tiettyjä oikeuksia puolison omaisuuteen ja asuntoon. Avioerossakin omaisuus jaetaan pääsääntöisesti puoliksi avioparien kesken.
Minulla ja avovaimollani oli pitkään tilanne, jossa maksoimme vuokran puoliksi, mutta meillä ei ollut yhteisiä tilejä. Ruoat maksoi se, joka kävi kaupassa ja autoon osti polttoainetta se, jonka ajoreissulla bensiinivalo alkoi vilkkua. Pari kuukautta sitten teimme ensimmäisen yhteisen budjettimme. Perustimme lisäksi yhteisen tilin S-Pankkiin, johon molemmilla on oma pankkikortti. Tältä tililtä molemmat tekevät ruokaostoksia. Vuokran hoidamme niin, että avovaimoni maksaa tililleni kuun alussa puolet vuokrasta ja minä laitan vuokrasumman eteenpäin vuokranantajalle. Meillä molemmilla on omat erilliset vararahastomme S-Pankissa, jotka vastaavat kummankin kuuden kuukauden menoja.
Miten jaatte menot omassa parisuhteessanne? Onko teillä yhteinen budjetti? Puolitatteko menot vai maksatteko kaikki menot yhteisiltä tileiltä? Miten menojen jako on onnistunut uusioperheissä, joissa on lapsia aiemmista liitoista? Mitä vinkkejä antaisitte muille?
Järjestin Tarkan markan blogin lukijoille syyskuussa 2009 1000 euron säästöhaasteen, jonka aikana kerroin joka päivä yhden käytännöllisen säästövinkin. Sain vinkkeihin apua myös muilta bloggaajilta.
Jos taloutesi on kuralla tai epäilet, että et voi pienien tulojesi vuoksi laittaa enempää säästöön, käy läpi nämä vinkit. Vinkit eivät edellytä kulutuksen vähentämistä. Sen sijaan kerron miten voit pienentää nykyisiä laskujasi. Näin pienituloisenkin on mahdollista säästää rahaa.
1000 euron säästöhaasteen kaikki vinkit:
- Tee autostasi taloudellisempi
- Kerää kuitit talteen kuukauden ajan
- Myy jotakin netissä tänään
- Selvitä autosi polttoainetaloudellisuus
- Selvitä todellinen tuntipalkkasi
- Luovu lankapuhelimesta
- Nappaa ilmaiset rahat
- Käy eri kaupassa kuin normaalisti
- Osta kaupan omia merkkejä
- Säästä työmatkakuluissa
- Tutustu sijoituksien allokointiin
- Hyvästele kirkollisvero
- Älä osta mitään -päivä
- Tee ostoslista ja pitäydy siinä
- Kerro tavoitteesi ja tilanteesi
- Palkitse itsesi
- Kilpailuta sähkösopimuksesi
- Suunnittele viikon ruokailut etukäteen
- Lopeta jokin tilauksesi
- Vertaile yksikköhintoja ruokakaupassa
- Maksa lainasi pois säästöilläsi
- Pienennä vakuutusmaksujasi
- Parempaa korkoa pankkitalletuksille
- Tee joululahjaostokset jo nyt
- Haluatko maksaa pankille 66 % tuotosta
- Hanki halvempi laajakaista
- Rakenna 1000 euron vararahasto
- Hanki lisää tuloja
- Kuluta tietoisesti
- Automatisoi säästämisesi
Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle apua.
