Könttäsumman sijoittaminen – kerralla vai osissa?

Paniikki näkyy silmissä
Paniikki näkyy silmissä

Minulla on mahdollisuus sijoittaa könttäsumma rahaa. Olisiko parempi sijoittaa kaikki kerralla vai tehdä se osissa?

Olen olettanut että paras vaihtoehto olisi mennä markkinoille hiljalleen 6-12 kuukauden kuluessa.

Vanguardin mukaan könttäsumman sijoittaminen välittömästi tuotti ajallista hajauttamista paremman lopputuloksen kahdella kerralla kolmesta.

Historiallisesti osakkeet ja korot ovat tuottaneet parempia tuottoja kuin käteinen. Sijoittamalla könttäsumman kerralla, sijoittajat ovat saaneet nauttia riskipreemioista hieman pidemmän aikaa.

Mitä pidemmän ajan kuluessa markkinoille mentiin, sitä epätodennäköisemmin ajallinen hajautus voitti kerralla markkinoille menemisen.

Jos ajallinen hajautus tehtiin kolmen vuoden aikana kuukausittain, kerralla markkinoille meneminen olisi ollut tehokkaampaa 92 % todennäköisyydellä.

Kerralla markkinoille meneminen oli ajallista hajautusta tehokkaampaa riippumatta siitä sijoitetaanko korkoihin vai osakkeisiin.

The four pillars of investing -kirjan kirjoittaneen William Bernsteinin sivuilta löytyy matematiikan professori Bill Jonesin analyysi ajallisen hajauttamisen (DCA) eduista.

Bill Jones ajattelee ajallisen hajauttamisen vakuutuksena sijoitussalkun äkillistä laskua vastaan. Hän suosittelee ajallista hajautusta kaikille jotka ovat siirtämässä merkittävän osan varallisuudestaan käteisestä osakerahastoihin.

Bill Jonesin suositus on mennä markkinoille 12 kuukauden aikana.

Mikäli sietää enemmän riskiä, on hänen suosituksena 6 kuukauden ajallinen hajautus. Ajallista hajauttamista ei kannata tehdä jos könttäsumma on alle 5 % varallisuudesta.

Jos sijoitettava könttäsumma on yli 30 % varallisuudesta, suosittelee hän 18 kuukauden ajallista hajautusta.

Yli 12 kuukauden ajallinen hajautus ei ole yleisesti järkevää. Hänen laskujensa mukaan esimerkiksi 36 kuukauden ajallisen hajautuksen kustannus oli 7,4 % sijoitussalkun arvosta.

Myös William Bernstein on esittänyt että ajallinen hajautus on kertasijoittamista järkevämpää. Hänen perusteluna on että akateemisissa tutkimuksissa käytetty aineisto on Ibbotson/CSRP. Tässä aineistossa osakkeiden riskipreemio on korkea. Koska osakkeiden tulevaisuuden riskipreemio on matalampi, on DCA jatkossa järkevämpää.

George Constantinides huomautti (jo vuonna 1975) että jos sijoittaja katsoo että ajallinen hajauttaminen on järkevää ja sijoittajalla on jo muita sijoituksia, olisi looginen vaihtoehto myydä kaikki nykyiset sijoitukset ja mennä markkinoille uudelleen ajallisen hajautuksen kautta.

Larry Swedroe esittää mielenkiintoisen ajatuksen ajallisesta hajauttamisesta:

Jos olet vakuuttunut siitä että ajallinen hajauttaminen on oikea vaihtoehto, on tärkeää kysyä seuraava kysymys: ”Kun olet sijoittanut ensimmäisen erän, toivotko että markkinat nousevat vai laskevat?”

Looginen vastaus on että [ajallisen hajauttajan] pitäisi toivoa markkinoiden laskua koska silloin voi sijoittaa jatkossa halvemmilla hinnoilla.

Todennäköisyydet eivät lohduta henkilöä joka tekee suuren könttäsummasijoituksen juuri ennen markkinoiden romahtamista.

(Tähän välihuomautuksena että tappioiden tuottama kipu on voimakkaampaa kuin voittojen tuottama mielihyvä.)

Historiallisesti (varsinkin yksityishenkilöt) ovat menneet markkinoille vasta pitkien nousukausien jälkeen.

Esimerkiksi nyt vuonna 2017 markkinat ovat nousseet melkein kymmenen vuoden ajan.

Bogleheadin foorumeilla on huomautettu että jos ajallinen hajautus tuntuu järkevältä koska osakekurssien äkillinen lasku pelottaa, vika onkin ehkä valitussa allokaatiossa ts. sijoittaja on laittamassa subjektiiviseen riskinsietokykyynsä nähden liian suuren osan varallisuudestaan riskisiin omaisuusluokkiin.

Lähteitä ja lisätietoa:

  • https://personal.vanguard.com/pdf/ISGDCA.pdf
  • http://www.efficientfrontier.com/ef/997/dca.htm
  • https://www.cbsnews.com/news/dollar-cost-averaging-does-it-produce-better-results/
  • https://www.cbsnews.com/news/when-dollar-cost-averaging-doesnt-make-sense/
  • https://www.bogleheads.org/forum/viewtopic.php?f=1&t=91972 (William Bernsteinin kommentit)
  • http://time.com/money/4668059/why-dollar-cost-averaging-is-a-lousy-retirement-investing-strategy/

Tärkeimmät akateemiset tutkimukset:

  • George Constantinides: ”A Note On The Suboptimality Of Dollar Cost Averaging as an Investment Policy.” (1975)
  • John Knight and Lewis Mandell: ”Nobody Gains From Dollar Cost Averaging: Analytical, Numerical and Empirical Results.” (1992)

Vararahaston sijoittaminen

Vararahaston historiallinen tuotto
Vararahaston historiallinen tuotto

Perinteinen nyrkkisääntö on että vararahaston rahoja pitäisi säilyttää niin että ne saa tarvittaessa heti käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa vararahaston pitämistä pankkitilissä.

Muun muassa amerikkalainen robo-advisor -palvelu Betterment on esittänyt että tämä nyrkkisääntö on väärä. Betterment esittää että vararahaston rahat pitäisi sijoittaa.

Bettermentin mallissa vararahaston allokaatio olisi 30-50 % osakkeita ja loput korkoinstrumentteja. Heidän oletusallokaatio vararahastolle on 40 % osakkeita.

Bettermentin perustelu on että nykyisten nollakorkojen maailmassa inflaatio syö vararahastoa liian rajusti. Kahden prosentin inflaatiolla 18 000 euron vararahaston kustannus on 360 euroa vuodessa.

Sijoittamisessa on riskinä sijoituksen arvon alentuminen. Bettermentin ehdotus on laittaa vararahastoon puskuriksi 30 % enemmän rahaa. Esimerkiksi 18 000 euron sijasta vararahastoon laitettaisiinkin 23 377 euroa.

Yllä olevassa kaaviossa näkyy tällaisen vararahaston tuoton kehittyminen historiallisilla arvoilla vuodesta 1955 lähtien.

Mutta entä jos kriisi iskeekin kun sijoitusten arvo on 30 % laskussa? Vararahaston käytön kustannus on tässä tilanteessa aika kova, jopa korkeampi kuin luottokortilla.

Aion pitää oman vararahastoni jatkossakin pankkitilillä.

Windfall-tuottojen sijoittaminen

Ole iloinen
Ole iloinen

Kuvitellaan että olet työskennellyt startupissa. Sait juuri kuulla että startupisi on myyty. Tilillesi on tulossa pari miljoonaa euroa. Mitä sinun kannattaisi tehdä?

Aihe on minulle läheinen. Ajattelinkin koota ajatukseni paperille.

Käytän tässä pohjana Wealthfrontin perustajan Jeff Rosenbergerin ehdotusta windfall-tuottojen käyttöjärjestykseksi:

  1. Verot
  2. Vararahasto
  3. Velat
  4. Kiinteistösijoitus
  5. Hajautettu sijoitussalkku

Laita rahaa syrjään veroja varten

Jos omistat osakkeet suoraan, verojen suuruuteen vaikuttaa kauanko olet osakkeet omistanut. Jos omistat osakkeet osakeyhtiön kautta, verojen suuruuteen vaikuttaa osakeyhtiösi suhde myytyyn yhtöön. Kysyisin tähän itse apua verokonsultilta.

Pyrkisin siirtämään rahat verottajalle mahdollisimman nopeasti. Vaihtoehtoisesti säilyttäisin rahat pankkitilillä tai rahamarkkinarahastossa.

Rakenna vararahasto

Vararahaston suuruus pitäisi olla 3-9 kuukauden menoja vastaava summa. Itse laittaisin vararahastoon ainakin kuuden kuukauden menoja vastaavan summan.

Vararahaston säilytyspaikka on pankkitili.

Velat

Normaalisti sanoisin että rakenna ensin 1000 euron vararahasto, maksa sitten pois velat ja rakenna sitten vararahasto loppuun.

Jos windfall-tuotto on huomattavasti velkoja suurempi, ei järjestyksellä ole niin väliä.

Maksa joka tapauksessa pois kaikki korkeakorkoiset velat. Esimerkiksi luottokorttivelan 15 % vuosittaisten korkomenojen katoaminen on takuuvarmaa tuottoa.

Kiinteistösijoitus

Jeff Rosenberger suosittelee seuraavaksi vaiheeksi kiinteistösijoituksen tekemistä:

Verojen, vararahaston ja korkeakorkoisten velkojen eliminoinnin jälkeen seuraava huolenaihe suurimmalle osalle ihmisistä on kiinteistön ostaminen. Tämä voi tarkoittaa ensimmäistä omaa kotiasi, nykyisen asunnon päivittämistä kivempaa, nykyisen asunnon remontointia, asuntolainan takaisinmaksua tai toisen asunnon ostamista.

Yleisenä sääntönä kuukausittaisten asumiskulujen pitäisi olla alle kolmasosa kuukausituloistasi.

(Tämä on jotakin jota pohdin tällä hetkellä itse kuumeisesti.)

Hajautettu sijoitussalkku

Viimeisenä vaiheena on sijoittaminen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Omalla kohdallani tämä tarkoittaisi sijoittamista:

  • eläkkeeseen
  • kakkosasuntoon
  • lasten koulutukseen

Rosenbergerin suositus on tehdä hajautettu sijoitussalkku, joka koostuu indeksirahastoista tai indeksiosuusrahastoista.

Hän huomauttaa lisäksi että nykyisen tutkimustiedon valossa markkinoille kannattaisi mennä varsin nopeasti. Tämä on jotakin jota aion tutkia lisää.

Katso myös:

  • https://blog.wealthfront.com/silicon-valley-new-rich-financial-planning/
  • https://www.quora.com/What-advice-would-you-give-to-a-newly-minted-startup-millionaire

Asunto vai sijoitukset?

Oma parveke
Oma parveke

Minulla on dilemma.

Aloin säästää vuoden 2011 huhtikuussa rahaa asuntoa varten. Ajatukseni oli ostaa täältä Hämeenlinnasta rivitaloasunto heti kun rahat ovat kasassa.

Sain kasaan rahat asuntoa varten vuoden 2015 maaliskuussa.

Kuten tuolloin (vuoden 2015 maaliskuussa) kirjoitin, en kuitenkaan lähtenyt asuntokaupoille.

Tästä tuli ongelma.

Ensinnäkin osa asuntosäästöistä on sulanut. Osa rahoista on mennyt tavalliseen elämiseen, osa johonkin ihan muuhun.

Minulla on kuitenkin edelleen pankkitilillä kohtullinen rahapotti. Nyt yritän miettiä mitä niillä tekisin.

Lähtökohtaisesti fiksuin sijoitus rahoille olisi asunnon ostaminen. Jos pistäisin 200 000 euroa kiinni rivitaloasuntoon, maksaisimme 1000 euron vuokran sijasta 500 euroa vastikkeita ja muita maksuja. Säästö vuodessa olisi 6000 euroa. Näin ajateltuna sijoituksen tuotto olisi 3 % vuodessa. Tämä tuotto olisi melko riskitöntä.

Jos sijoittaisin rahat osakemarkkinoille, minun pitäisi varautua pitämään rahat kiinni sijoituksissa ainakin 10 vuotta, mahdollisesti jopa 20 vuotta. Verojen jälkeinen odotettu tuotto sijoitukselle voisi olla jotain 4-6 % luokkaa.

Asunnon ostamisessa suurin ongelma on sen sijainti. Minulla on rahaa asuntoon Hämeenlinnassa mutta ei vaikkapa Espoossa. Pääkaupunkiseudulla minulle olisi tarjolla paljon töitä. Täällä Hämeenlinnassa vähän vähemmän.

Tällaista pohdin pienessä kuumeessa tänä lauantaina.

Varoitus neljän prosentin sääntöä käyttäville

Varoitus neljän prosentin sääntöä käyttäville
Varoitus neljän prosentin sääntöä käyttäville

Kirjoitin tänne blogiin kaksi vuotta sitten neljän prosentin säännöstä. Neljän prosentin säännön ajatus on että eläkesäästösi riittävät loppuelämäksesi jos nostat niistä 4 % vuodessa.

Bengenin neljän prosentin sääntö sekä myöhempi Trinity-tutkimus on taustalla varsinkin monien taloudelliseen riippumattomuuten pyrkivien laskelmissa.

Laskin oman crossover-pisteeni neljän prosentin sääntöä käyttäen vain pari viikkoa sitten.

Olen pitkään epäillyt että neljän prosentin sääntö ei enää päde. Nyt löysin epäilykseni vahvistukseksi laskelmia.

Vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan nykyisillä korkosijoitusten tuotoilla neljän prosentin säännöllä rahat loppuvat 50 prosentin todennäköisyydellä.

Tämän tutkimukseen mukaan tällä hetkellä taloudellisen riippumattomuuden laskelmat kannattaa tehdä käyttäen 2,8 % safe withdrawal rate -lukua.

Eläkeläisen vararahasto

Entä jos nämä kaverit romahtavat?
Entä jos nämä kaverit romahtavat?

Luin Kiplingeristä Brightworth-nimisen sijoitusneuvontayrityksen ajatuksen siitä miten eläkeläisen kannattaisi pitää rahansa:

Suosittelemme asiakkaitamme pitämään 1-3 vuoden elämisen kulujen verran rahaa käteisenä pankissa ja lisäksi 3-5 vuoden elämisen kulujen verran rahaa korkosijoituksina.

Tässä on taustalla ajatus siitä että osakemarkkinat voivat aina romahtaa.

Jos eläkeläisellä on 5-10 vuoden elinkulujen verran rahaa käteisenä ja korkoinstrumenteissa voi kattaa näillä varoilla kulunsa. 

Eläkeläisen ei tarvitse tällöin myöskään myydä osakesijoituksiaan elinkulujensa kattamiseksi juuri silloin kun niiden arvo on alimmillaan.

Eläke pitää rakentaa itse

Näin
Näin

Talouden nobelisti ja MIT:n professori Bengt Holmström kommentoi suomalaista eläkejärjestelmää tänään seuraavasti:

Kuka maksaa eläkkeet? Minun päässäni nämä yhtälöt eivät mene yhteen. Suomi tulee varmasti maksamaan eläkkeensä tälle sukupolvelle, mutta minun huoleni on seuraava sukupolvi. Minusta se ei näytä realistiselta.

[…]

Me maksamme nyt 24 prosentin eläkemaksua, Ruotsissa luku on 18 prosenttia. Jossain vaiheessa nuori alkaa miettiä, että aikooko hän todella panna rahat täällä jonkun taskuun vai päätyykö hän jonnekin muualle.

[…]

Meidän vanhemmat sotivat, ja me olemme nauttineet niistä eväistä. Ja nyt me syömme seuraavan sukupolven eväät.

Tämä on syy miksi kirjoitan tänne indeksirahastoista ja eläkesijoittamisesta.

Minun tarvitsee rakentaa eläkkeeni itse.

Jos olet samaa ikäluokkaa kanssani – ja varsinkin jos olet yrittäjä- suosittelen samaa sinullekin.

Suomen suosituimpien rahastojen korkoriski

Kirjoitin edellisessä jutussani siinä miten Seligsonin varainhoitorahaston korkosijoitukset ovat tällä hetkellä talletuksia pankeissa ja käteistä. Seligsonin Pharoksen duraatio on tällä hetkellä 0,4.

Ajatus tämän taustalla voi olla että koska korot ovat tällä hetkellä nollassa ja korkojen noustessa korkosijoitusten arvo laskee, ei korkosijoituksia tekemällä voi voittaa mitään. (Joku voi korjata tai tarkentaa.)

Wikipediaa lainaten duraatio kertoo rahaston kassavirroilla painotetun takaisinmaksuajan:

Mitä pidempi aika lainan eräpäivään on, sitä suurempi on rahaston korkoriski mikäli lainan korko on sovittu kiinteäksi. Korkoriski tarkoittaa, että korkosijoitusten markkina-arvot vaihtelevat korkotason mukana. Markkinakoron noustessa rahaston sijoitusten arvo laskee ja vastaavasti nousee korkojen laskiessa.

Karkea nyrkkisääntö on että korkojen noustessa prosentilla korkosijoitusten arvo laskee duraation verran.

Tämä sai minut miettimään miten Suomen suosituimmat tilipankkien rahastot tilanteen näkevän.

Tätä varten halusin löytää tiedon tilipankkien rahastojen duraatiosta, nykyisistä sijoituksista sekä rahastonhoitajan kommentit korkosijoituksista.

Olipa muuten turkasen hankala homma.

Kauppalehden mukaan Suomen suosituimmat tilipankkien rahastot ovat:

  1. OP-Maltillinen
  2. Nordea Säästö 25
  3. Danske Invest Kompassi 25
  4. FIM Varainhoito 70
  5. Säästöpankki Korko Plus
  6. Aktia Solida

OP-Maltillinen

Korkosijoituksissa jatkamme painottamalla yrityslainoja valtionlainojen sijasta. Myös kehittyvien markkinoiden lainat saavat suurempaa painotusta. Korkean luottoluokituksen yrityslainoissa OP-Amerikka Yrityslainan painotus on merkittävä ja se tuo korkeampaa juoksevaa tuottoa eurooppalaisten yrityslainojen sijasta. Valtion lainoissa painopiste säilyy inflaatioon linkatuissa valtionlainoissa. Yhdysvaltain dollarin painotus kokonaissalkussa on edelleen merkittävä, vaikkakin vähentynyt yhä enemmän. Korkosalkussa korkoriskin määrää on selvästi normaalia alhaisempi.

Suurimmat sijoitukset:

  1. OP-Yrityslaina Amerikka X – 12,59
  2. OP-Amerikka Indeksi X – 12,55
  3. OP-Yrityslaina X – 11,53
  4. OP-Amerikka Analytiikka X – 5,27
  5. OP-Reaalikorko X – 4,34
  6. OP-Obligaatio Prima X – 4,14
  7. OP-High Yield X – 4,02
  8. OP-Korkotuotto X – 2,69
  9. OP-Obligaatio Tuotto X – 2,64
  10. OP-Vaurastuva Keskiluokka X – 2,54

Duraatio:2,17

Nordea Säästö 25

Viimeisin löytämäni rahastonhoitajan kommentti oli vuoden 2016 puolivälistä:

Korkosijoitukset yllättivät puolestaan alkuvuonna myönteisesti.
Korkotason laskun myötä valtionlainasijoituksemme tuottivat
vahvat 5,5 % EKP:n arvopaperiostojen siivittämänä.

Suurimmat sijoitukset:

  1. Nordea Corporate Bond kasvu 19,21
  2. Nordea Pro Euro Obligaatio kasvu 16,18
  3. Nordea Euro Obligaatio kasvu 10,94
  4. Nordea Korko B kasvu 8,32
  5. Nordea World Fund I 6,40
  6. Nordea 1 – Global Stable Equity Fund … 5,10
  7. Nordea Yrityslaina Plus kasvu 4,12
  8. Nordea 1 – European Corporate Bond … 4,01
  9. Nordea Pro Suomi kasvu 3,38
  10. Nordea US Corporate Bond Fund 2,95

Duraatio: ???

Danske Invest Kompassi 25

Eurooppalaisten valtionlainojen kuukauden tuotto jäi negatiiviseksi. Syynä oli erityisesti keskuspankin pääjohtajan loppukuusta pitämä puhe, joka sai korot voimakkaaseen nousuun ja vahvisti myös euroa. Draghin mukaan vallitsevan noususuhdanteen jatkuminen vaatii muutoksia rahapolitiikassa, jotta rahapolitiikka ei muuttuisi nykyistä elvyttävämmäksi, vaan säilyttäisi nykytasonsa. Puheen tulkinta sai valtionlainakorot voimakkaaseen nousuun ja antoi lisätukea koko vuoden vahvistuneelle eurolle. Korkotason nousu johti myös siihen, että hyvän luottoluokituksen omaavien yrityslainojen kuukausituotto jäi negatiiviseksi huolimatta riskilisien kaventumisesta. Sen sijaan high yield -lainojen tuotto oli noin 0,3 % positiivinen.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fed nosti ohjauskorkoa odotetusti 25 korkopisteellä, joten päätöksen markkinavaikutus jäi vähäiseksi. Fediltä on syytä odottaa ainakin yhtä koronnostoa ennen vuoden vaihtumista. Lisäksi pääjohtaja Yellen kommentoi QE-ohjelman aikana keskuspankin taseeseen ostettujen valtionlainojen ja kiinteistövakuudellisten lainojen suunnitelmallisen myynnin mahdollista aloittamista vielä tämän vuoden aikana.

Suurimmat sijoitukset:

  1.  Danske Invest Euro Yrityslaina K 9,70
  2. Danske Invest Euro High Yield K 9,55
  3. Danske Invest Eurooppa Osake K 7,05
  4. Danske Invest Euro Government Bond Index K 6,14
  5. Danske Invest Kehittyvät Korkomarkkinat, paikallisvaluutta, osuuslaji EUR 5,60
  6. Danske Invest SICAV European Corporate Sustainable Bond Class I 4,84
  7. Danske Invest Pohjoisen Yrityslainat, osuuslaji EUR h 4,59
  8. Danske Invest Engros Global Equity Solution, osuuslaji EUR W 4,21
  9. iShares Euro Government Bond UCITS ETF 4,09
  10. Danske Invest Emerging Markets Debt Hard Currency, osuuslaji EUR W h 4,00

Duraatio: 3,6? (arvio)

FIM Varainhoito 70

Pitkät korot nousivat Euroopassa ja laskivat Yhdysvalloissa. Markkinahintojen vaihtelu oli harvinaisen vähäistä osakkeissa ja koroissa. Indikaattorit ja kaupan aktiivisuus viittaavat maailman talouskasvun jatkumiseen vahvana. Inflaation hitaus on yllättänyt rahapolitiikan kiristämistä kaavailevat keskuspankit ja on ostanut markkinoille aikaa koronnosto-odotusten lykkääntymisenä. Mutta suunta on selvä. Syksyllä Euroopassa irtauduttaneen määrällisestä elvytyksestä ja USA:ssa ja muualla jatkettaneen koronnostoja. Vain Japanin BoJ ei ole liittymässä talkoisiin. Toisen vuosineljänneksen tulokset olivat lähinnä hyviä USA:ssa, odotusten mukaisia Euroopassa mutta pettymyksiä Suomessa. Parhaiten tuotti FIM BRIC+ (+4,7 %) ja heikoiten FIM Rohto (-3,5 %). Euroopan ulkopuolisten osakesijoitusten tuotto jäi useimmiten negatiiviseksi dollarin heikennyttyä. Riskitaso pysyi neutraalina. Osakesijoituksissa ylipainotamme Eurooppaa. Koroissa parhaiten tuottivat euroalueen korkean riskin yrityslainat. Myös valtionlainasijoitukset tuottivat positiivisesti, mutta FIM Kehittyvä Korko laski 0,6 %.

Suurimmat sijoitukset:

  1. FIM Eurooppa Sijoitusrahasto 15,81 %
  2. FIM USA 12,96 %
  3. iShares Core S&P 500 UCITS ETF 9,78 %
  4. FIM LIKVIDI 7,34 %
  5. Cash 6,92 %
  6. FIM Maailma K 5,23 %
  7. FIM EURO 5,01 %
  8. iShares Core MSCI Japan IMI UCITS ETF 4,72 %
  9. FIM Kehittyvä Korko 4,42 %
  10. FIM Kehittyvät Markkinat Pienemmät Yhtiöt A 3,41 %

Duraatio: ???

Säästöpankki Korko Plus

Suurimmat sijoitukset:

  1. Säästöpankki Eurooppa B Suomi 4,74 %
  2. Nordea Bank AB DR Ruotsi 3,12 %
  3. Stora Enso Oyj R Suomi 2,38%
  4. Metsä Board Oyj B Suomi 2,29 %
  5. Kesko Oyj B Suomi 1,93 %
  6. Amer Sports Oyj Suomi 1,78 %
  7. Italy(Rep Of) 5.25% 2029-11-01 Italia 1,44 %
  8. Credit Agri (Ldn) FRN 2022-04-20 Ranska 1,42 %
  9. Sampo Oyj A Suomi 1,36 %
  10. Nokia Oyj Suomi 1,32 %

Duraatio: ???

Aktia Solida

Kesäkuussa markkinat jatkoivat enimmäkseen vaakalentoa kuun aikana, joskin keskuspankkien aiempaa haukkamaisemmat kommentit aiheuttivat hieman liikettä. USA:n keskuspankki FED nosti ohjauskorkoaan 25 korkopistettä alkukuusta konkretisoiden hieman tulevaa osto-ohjelman alasajosuunnitelmaansa – määriä kommentoitiin, mutta aikataulu yhä auki. EKP:n pääjohtaja Draghi vuorostaan lausui hieman haukkamaisempia kommentteja loppukuusta todeten että euroalueen kasvu ja työllisyys paranee edelleen ja että viime kuukausien odotettua matalammat inflaatioluvut ovat väliaikaisia. Tämä tulkittiin merkiksi siitä että EKP on hitaasti siirtymässä kiristysmoodiin, mikä nosti korkoja ja heilutteli riskimarkkinoita loppukuusta. Euroalueen kuluttajahintainflaatio hidastui hieman odotuksia vähemmän
ollen 1,3 % vuositasolla. Saksan 10-vuotinen valtionlainakorko nousi 16 korkopistettä 0,47 %:iin kun taas USA:n 10-vuotinen valtionlainakorko nousi 10 korkopistettä 2,31 %:iin. Indeksitasolla euroalueen valtionlainat tuottivat -0,54 % ja yrityslainat -0,56 %.

[…]

Korkotaso nousi kuukauden lopussa, mikä hyödytti etenkin pankkeja, ja finanssiala olikin selkeästi vahvin sektori, globaalilla tasolla se nousi
+3,2 %.

[…]

Ylipainotamme edelleen myös pitkiä korkoinstrumentteja lyhyitä vastaan paremmista tuottonäkymistä johtuen, mutta korostamme, että
rahaston korkoriski (duraatio) on indeksiin nähden neutraali. Pidämme valtionlainoja ja vakuudellisia lainoja yhä suuressa alipainossa ollen vastaavasti ylipainossa yrityslainoja, joiden tuotto-odotus on yhä
edelleen matalatuottoisia valtionlainoja parempi. Yhä matalat korkotasot sekä pidemmän aikavälin koronnousupaineet painavat yhä rahaston tuotto-odotusta.

[…]

Osakemarkkinoita tukee edelleen alhainen korkotaso. Kurssien jatkuva nousu edellyttää kuitenkin vakaata kasvua ja yritysten hyvää tuloskehitystä.

Suurimmat korkosijoitukset:

  1. Spain 1,7 %
  2. Germany 1,6 %
  3. Rabobank Nederland 1,4 %
  4. Danske Bank A/S 1,3 %
  5. Aktia 1,3 %

Modifioitu duraatio: 3,73

Ps. Jos omistat yllä mainittuja rahastoja ja sinulla on tarkempaa tietoa duraatiosta tai muita puuttuvia tietoja, laita ihmeessä kommentteja alle.

Pss. Eikö Morningstar oikeasti tiedä rahastojen duraatiota?

Korkosijoitukset pankkitilille

Seligsonin Pharos-varainhoitorahaston avaintietoesitteessä lukee näin:

Varainhoitorahasto Pharos on yhdistelmärahasto, joka sijoittaa sekä korko- että osakemarkkinoille. Sääntöjen mukainen normaalijako on puolet korkosijoituksia, puolet osakesijoituksia, sallittu vaihteluväli 30–70 %.

Huomasin viikko sitten että Pharoksen varoista on tällä hetkellä 51 % lyhyissä korkosijoituksissa.

Korkosijoitukset jakautuvat seuraavasti:

  • Talletus Ålandsbanken  13.10.2017 3,0 %
  • Talletus Ålandsbanken  13.10.2017 3,0 %
  • Talletus Ålandsbanken 16.03.2018 6,1 %
  • Talletus Ålandsbanken 04.08.2017 3,0 %
  • Talletus Ålandsbanken 01.09.2017 3,0 %
  • Talletus Ålandsbanken 09.03.2018 6,1 %
  • Talletus Suupohjan OP 06.02.2018 3,0 %
  • Talletus Hypo  15.12.2017 6,1 %
  • Talletus Hypo 07.09.2017 3,0 %
  • Talletus Hypo 15.01.2018 6,1 %
  • Talletus Hypo 15.08.2017 6,1 %
  • Talletus Hypo 10.04.2018 6,1 %
  • Talletus Säästöpankki Optia 09.02.2018 6,1 %
  • Käteinen (yön yli -korko) 34,3 %
  • S&Co Rahamarkkinarahasto AAA 6,6 %

En ole lukenut Seligsonin katsauksia tarpeeksi pitkälle taaksepäin. Oletin että kysymys on siitä että jos korot nousevat, korkosijoitusten arvo laskee.

Seligsonin Pharoksen ajatus vaikuttaisi olevan että korkosijoitusten osuus sijoituksista kannattaa olla omalla pankkitilillä.

Osakemarkkinoiden tuotto Warren Buffettin mukaan

New York, New York... eiku...
New York, New York… eiku…

Warren Buffett arvioi osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuoton seuraavasti:

Talouden voidaan odottaa kasvavan bruttokansantuotteella mitattuna pitkällä aikavälillä 3 % vuodessa. Kahden prosentin inflaatio nostaisi nimellisen bruttokansantuotteen kasvun viiteen prosenttiin.

Osakkeet kasvavat todennäköisesti tällä vauhdilla. Osingot nostavat kokonaistuoton kuuteen tai seitsemään prosenttiin.

Haluatko kovempaa tuottoa indeksisijoituksista?

Ei muuta kuin markkinoille joiden BKT kasvaa nopeammin.