Neliveto, mallisarjan muutokset ja käytetyn auton hinta

Kaksi Skodaa, eri mallisarja
Kaksi Skodaa, eri mallisarja

Olen käyttänyt tässä aika paljon aikaa käytettyjen autojen hintojen ihmettelyyn. Tähän liittyen ajattelin jakaa kaksi havaintoani ja pyytää niihin kommentteja.

Ensimmäinen koskee mallisarjan vaikutusta hintaan. Tuossa yllä olevassa kuvassa on kaksi samanikäistä Skoda Octaviaa. Molemmat 2013, parhaalla varustelutasolla ja samalla koneella.

Vasemmanpuoleinen on vanhaa mallisarjaa ja maksaa 17 900 euroa. Oikealla on uutta mallisarjaa ja maksaa 26 900 euroa. Auton kilometreissä (34 000 kilometriä) ja varusteissa ei ole mielestäni niin suurta eroa että se perustelisi 9000 euron hintaeron. Ainoaksi selittäväksi tekijäksi jää mallisarja. Koska oikealla oleva auto näyttää samalta kuin nyt myytävät uudet, voi siitä pyytää lähes uuden auton hinnan.

Jos tämä on totta, tarkoittaisi tämä mielestäni sitä, että uuden auton ostaminen ei ole ollenkaan niin huono vaihtoehto kuin luulisi.

Uuden auton ostamisessa pitää vain varmistaa, että ostaa auton juuri kun kyseinen mallisarja on julkaistu.

Toki joskus väistyvästä mallisarjasta saa kovia alennuksia. Esimerkiksi nyt BMW X3:sta myydään yli 4000 euron alennuksella. Syynä on, että autosta on tulossa joulukuussa kokonaan uusi mallisarja.

Toinen mielenkiintoinen havainto liittyy nelivedon vaikutukseen käytetyn auton hintaan. Esimerkiksi BMW 5-sarjassa ja Mercedeksen E-sarjassa näyttäisi siltä, että neliveto auttaa autoa säilyttämään arvonsa huomattavasti tehokkaammin kuin takavedon valitseminen. BMW:n 5-sarjassa neliveto on maksanut uutena luokkaa 1000 euroa. Pari vuotta vanhoissa käytetyissä takavedon ja nelivedon hintaero on revennyt tuhansiin euroihin.

Otan näihin mielelläni kommentteja.

Kesälukemista suomeksi

The säästämiskirjailija Suomessa
The säästämiskirjailija Suomessa

Listasin tuossa aiemmassa blogijutussani kesälukemista tuleville miljonäreille hyviä kirjoja säästämisestä ja sijoittamisesta.

Yleisön pyynnöstä kaivoin tuon listan kirjojen suomenkielisiä versioita. Lisäksi lisäsin tuohon nyt joitakin muita kirjoja suomeksi samasta teemasta.

Paras paikka näiden suomenkielisten versioiden löytämiseen on oma kirjasto. Jos omasta kirjastosta ei kirjaa löydy, kannattaa kysyä kaukolainaa.

Talouden (ja rahan psykologian) perusteita

Suomeksi alkuperäiseltä listalta löytyvät:

  • Kerralla valmista: opi tehokkaaksi ilman stressiä (Getting things done)
  • Vaikutusvalta: suostuttelun psykologiaa (Influence)
  • Käytännön neuvottelutaitoa (Getting to yes)

Suosittelen lisäksi:

  • Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta
  • Markkinat ja demokratia
  • Ruhtinas
  • Ensin meitä ei uskottu
  • Vapaus valita

Säästäminen

Säästämiskirjoista on julkaistu suomeksi ainoastaan Babylonin rikkain mies (The richest man in Babylon).

Etsin jossakin vaiheessa hyviä suomalaisia kirjoja säästämisestä. Jätin kuitenkin aika äkkiä leikin kesken.

Lukemistani kirjoista voin suositella alunperin ruotsiksi ilmestynyttä Elämäsi rahat -kirjaa. Lisäksi Terhi Majasalmi on kirjoittanut hyvän Totuus taloudestasi -kirjan.

Sijoittaminen

  • Sattuman kauppaa Wall Streetillä (A random walk down wall street)
  • Raha: peli haltuun (Money: Master the game)

Muita hyviä sijoituskirjoja suomeksi ovat:

  • Osta halvalla, myy kalliilla
  • Paras sijoitus
  • Mitä jokaisen kotiäidin tulee tietää sijoittamisesta

Osakesijoittamisen suomenkielinen peruskirja on Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. En ole lukenut kirjaa itse, joten en osaa kommentoida sitä.

Lisätulojen hankkiminen

Listaltani on julkaistu suomeksi Neljän tunnin työviikko (The 4-hour workweek) sekä Yrityskulttuuri: Selviytymisopas (Corporate culture survival guide).

Self-help

  • Tie menestykseen: 7 toimintatapaa henkilökohtaiseen kasvuun ja muutokseen (The 7 habits of highly effective people)
  • Ajattele oikein – menesty (Think & grow rich)
  • Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa (How to win friends & influence people)
  • Kuva vei juustoni? (Who moved my cheese)

Dale Carnegien kirjoista on suomennettu myös Miten pääsen turhista huolista: elämisentaidon opastusta.

Ps. Aika moni alkuperäisen listani teoksista löytyy kyllä ruotsiksi.

Kesälukemista tuleville miljonääreille

Kesälukemista
Kesälukemista

Pari kaveriani kysyi minulta aiemmin vinkkejä kesälukemiseksi. Molempien taustassa on paljon samaa. He ovat eläneet railakasta nuoruutta mutta nyt olisi aika laittaa raha-asiat niin sanotusti järjestykseen.

Tässä kirjavinkkini heille ja muille tuleville miljonääreille.

Talouden perusteita

Säästäminen

Sijoittaminen

Lisätulojen hankkiminen

Self-help

Listan linkit ovat affiliate-linkkejä ja osoittavat pääasiassa Amazon.com, josta näkee näppärästi kirjojen saamat arvostelut.

Ps. Päivitän ja tarkennan tätä listaa vielä. Tässä nyt kuitenkin nopeasti ulos yksi lista.

Digitaalinen varainhoito on käsitetty Suomessa (tahallaan) väärin

Onhan tämä nyt aivan järkyttävän siistiä!
Onhan tämä nyt aivan järkyttävän siistiä!

Olen kirjoitellut tänne blogiin pariin otteeseen digitaalisista varainhoidon palveluista ja erityisesti robo-advisor -palveluista.

Pöhinä digitaalisen varainhoidon ympärillä Suomessa on selkeästi kasvanut. Evervest ilmoitti avaavansa ensimmäisenä Suomessa robo-advisor -palvelunsa kesällä. Taviq on pistänyt kierroksia ainakin blogiinsa. Evli Pankki kiirehti pitämään aiheesta webinaaria. Osuuspankki näyttää rekrytoivan robo-advisor -tiimiä. Seligson teki aihealuetta tutuksi vuoden ensimmäisessä neljännesvuosikatsauksessaan.

Olen itse täysin vakuuttunut että digitaalinen varainhoito ja erityisesti robo-advisor -palvelut ovat aivan loistava juttu. En tiedä johtuuko tämä aihealueen hankaluudesta vai uutuudesta mutta mielestäni robo-advisor -palvelut on käsitetty Suomessa jotenkin väärin.

Aloitetaan tärkeimmästä. Robo-advisor -palveluiden ideana ei ole että tietokone tekee sijoituspäätöksiä sijoittajan puolesta. Tämä ei todellakaan ole esimerkiksi Wealthfrontin tai Bettermentin tärkein etu sijoittajalle.

Robo-advisor -palvelun tärkein etu on että robo-advisor kertoo sijoittajalle kustannustehokkaasti mihin indeksirahastoihin kannattaisi sijoittaa. Tämä voi vaikuttaa sijoituspäätösten tekemiseltä sijoittajan puolesta mutta tästä ei ole kysymys. Kysymys on (mielestäni) nimenomaan kustannustehokkuudesta.

Suomessakin aika monet valistuneet sijoittajat ovat jo tajunneet, että yksityiselle sijoittajalle passiiviset rahastot ovat aktiivisia parempia sijoituskohteita. Syynä tähän on, että aktiivisten rahastojen kulut syövät niiden tuotot.

Suomalaisen sijoittajan näkökulmasta ongelmana on kuitenkin ollut että varsinkaan tilipankit eivät halua myydä sijoittajalle passiivisia rahastoja. Hitto, vielä reilu viisi vuotta pankkien ”sijoitusneuvojat” eivät edes tienneet mitä passiiviset rahastot ovat. Yhä edelleenkin indeksirahastojen valitseminen on turkasen hankalaa.

Passiivisesta sijoittamisesta innostuneella sijoittajalla on ollut Suomessa tähän asti käytännössä kolme vaihtoehtoa:

  1. Käydä lukemassa rahoituksen pääaine Kauppakorkeakoulussa
  2. Maksaa sijoitusneuvojalle passiivisen sijoitussalkun tekemisestä (ei mikään huono idea)
  3. Ostaa joku Seligsonin rahasto

USA:ssa on ollut ihan sama ongelma. Sijoittajat kyllä tietävät, että passiiviset rahastot ovat parempia, mutta kun kukaan ei myy niitä.

Passiivisten rahastojen suurin etu on myös niiden suurin heikkous. Koska passiivisten rahastojen kulut ovat niin pienet, pankkien ei kannata tarjota niitä aktiivisesti asiakkailleen.

Robo-advisor -palvelut ratkaisevat juuri tämän ongelman. Tekemällä pankin sijoitusneuvojan normaalisti käsin tekemän kartoituksen tietokoneella, robo-advisor -palvelu auttaa sijoittajaa luomaan sopivan sijoitussalkun passiivisista sijoitustuotteista. Mainitsinko jo, että tämä on kustannustehokasta?

Parhaimmillaan robo-advisor -palvelun tekemä kartoitus on paljon, paljon pankin sijoitusneuvojan tekemää kartoitusta parempi. Robo-advisor -palvelu kun pystyy kartoittamaan sijoittajan riskinsietokyvyn pienemmällä määrällä kysymyksiä. Pankin sijoitusneuvojalla on yleensä 20-40 kysymystä, jotka kysytään kaikki ja järjestyksessä. Robo-advisor -palvelu voi muokata kysymysten määrää ja sisältöä sijoittajan aiempien vastausten perusteella.

Robo-advisor -palvelu pystyy myös tuottamaan paljon sijoitusneuvojaa fiksumman tavan hajauttaa rahoja eri omaisuusluokkiin. Tilipankkien hajautukset ovat todella naiiveja (60 % osakkeisiin, 40 % korkorahastoihin). Robo-advisor -palvelu ottaa huomioon muitakin omaisuusluokkia (raaka-aineet, asunnot). Robo-advisor -palvelu myös muokkaa omaisuusluokkien määrää sijoitettavan varallisuuden perusteella.

Robo-advisor -palvelu pystyy laskemaan hetkessä eri omaisuusluokkien väliset korrelaatiot. Väitän, että Suomessa yksikään tilipankki ei tällä hetkellä tähän kykene. (Jos olen väärässä, kommentoikaa.) Omaisuusluokkien välisten korrelaatioiden laskeminen on kuitenkin sijoitussalkun laadinnassa melko perusasioita.

Robo-advisor -palvelu pystyy myös muokkaamaan salkun painoja mahdollisimman kustannus- ja verotehokkaasti.

Kaiken tämän lisäksi parhaissa robo-advisor -palveluissa sijoittaja näkee visuaalisesti esimerkiksi riskinsietokyvyn muutosten vaikutuksen koko sijoitussalkun odotettuun tuottoon visuaalisesti.

Mutta kyse ei todellakaan ole siitä että ”robotti tekee sijoituspäätöksiä”.

Korkeampi tuotto-odotus on uskottavampi

Törmäsin Time-lehden artikkeliin joka käsitteli vahvistusvinoumaa sijoittamisen kontekstissa.

Antoinette Schoarin MIT:ssä tekemän tutkimuksen mukaan sijoittajat pitävät uskottavampina sijoitusneuvojia, jotka sanovat mitä sijoittajat haluavat kuulla.

Tutkimuksessa ensimmäinen sijoitusneuvoja sanoi sijoittajalle: ”Et voi päihittää markkinoita. Paras mitä voit tehdä on sijoittaa hajautettuun rahastoon, jolla on alhaiset kustannukset”.

Toinen sijoitusneuvoja taas sanoi: ”Luulen, että teknologiasektori on valmis uuteen nousuun, minulla on hyvä rahasto tähän”.

Näistä neuvoista ensimmäinen on nykyisen tiedon valossa parempi. Vaikka toinen neuvoja olisikin oikeassa, syövät näiden erikoisrahastojen kulut yleensä sijoituksen tuotot.

Sijoittajat pitävät kuitenkin uskottavampana sijoitusneuvojia, jotka vahvistavat sijoittajan omia ennakkokäsityksiä.

Kolme tapaa saada 20 % tuloista säästöön

Näyttää dorkalta mutta säästää rahaa
Näyttää dorkalta mutta säästää rahaa

Monissa budjetoinnin viitekehyksissä on kantavana teemana että tuloista pitää laittaa 20 % säästöön.

Olen vähän pyöritellyt tätä mielessäni ja ajattelin käydä nyt läpi kolme perusmallia tämän toteuttamiseen.

(Oletan nyt tässä että et käytä kulutusluottoja. Jos sinulla kuitenkin on korkeakorkoista lainaa, maksa velkasi pois ja kas, sinulla on 20 % lisää rahaa käytössäsi joka kuukausi. Jos et usko tätä, lue huviksesi miten paljon maksat enemmän osamaksulla.)

Säästä vähän kaikesta

Ensimmäinen tapa saada 20 % säästöön tuloista on alkaa karsia vähän kaikista menoista.

Tämä on se hirveän perinteinen malli, jossa:

Tässä tavassa pienistä puroista syntyy suuri virta.

Säästä radikaalisti yhdestä asiasta

Voit saada 20 % tuloistasi säästöön myös säästämällä radikaalisti yhdessä tai kahdessa isossa asiassa.

Yleensä tämä tarkoittaa joko oman auton käytöstä luopumista tai asumista huomattavasti halvemmalla.

Oman auton käytöstä luopuminen voi tarkoittaa käytännössä julkisen liikenteen käyttöä, pyöräilyä, sähköpyöräilyä, kimppakyytejä, liftaamista tai jopa taksien käyttöä. Joskus riittää että tekee työmatkat muuten kuin autolla.

Asuminen huomattavasti halvemmalla taas onnistuu tekemällä töitä ulkomailta käsin, ottamalla omaan kämppään alivuokralaisen, muuttamalla kaupungin vuokra-asuntoon tai asumalla kimppakämpässä useamman henkilön kanssa.

Dave Ramsey kuvaa tätä strategiaa sanonnalla ”Jos haluat elää eri tavalla kuin muut, elä eri tavalla kuin muut”. Jos haluat säästää radikaalisti enemmän rahaa kuin muut, sinun tulee elää radikaalisti eri tavalla kuin muut.

Kasvata tulojasi

Kolmas ja ehkä mielenkiintoisin tapa saada säästöön 20 % tuloista on kasvattaa omia tuloja kasvattamatta omia menoja.

Tämä voi onnistua vaihtamalla työpaikkaa, tekemällä toista työtä iltaisin ja viikonloppuisin tai hankkimalla pieniä lisätuloja sivutoimisella yritystoiminnalla. Tapoja saada lisää rahaa on äärettömästi.

Tämän strategian miellyttävyys tulee siitä että nykyisestä elintasosta ei tarvitse tinkiä.

Lue itsesi lääkäriksi

Lääkärimiehet ovat komeita, rikkaita ja hyväkäytöksisiä
Lääkärimiehet ovat komeita, rikkaita ja hyväkäytöksisiä

Yksi perusvastauksia tulojensa pienuutta valitteleville (nuorille) on minulla ollut ”lue itsesi lääkäriksi”.

Lääkäriksi lukemisen polku alkaa toisen asteen koulutuksesta. Tässä taustalla voi olla lukio tai ammattikoulu. Lääkärin perusopinnot kestävät kuusi vuotta. Kahden vuoden opintojen jälkeen on oikeus käyttää lääketieteen kandidaatin arvoa. Kolmen vuoden opintojen jälkeen alkaa harjoittelu amanuenssina.

Lääkärin palkkoihin pääsee kiinni ensimmäisen kerran neljän vuoden opintojen jälkeen jolloin voi toimia erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Ja viiden vuoden opintojen jälkeen voi toimia lääkärin tehtävissä ”kesäkandina”.

Kuten lehdissä on uutisoitu, lääkäriopiskelijan työpäivän hinta saattaa kohota lähelle tuhatta euroa päivässä. Yksityisellä puolella työskentelevän lääkärin vuosipalkka on hyvinkin 140 000 euroa vuodessa.

Lääkärin hommassa on sellainenkin hyvä puoli että sitä on hankala pitää epäeettisenä. Lääkärit kun saavat rahaa kirjaimellisesti muiden ihmisten auttamisesta. Ja, kiitos suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, lääkäriksi kouluttautuminen on täällä ilmaista.

Joten, jos tulosi ovat pienet, lue itsesi lääkäriksi.

Epämiellyttävä totuus budjeteista

Björn Wahlroosin Bentley (Kuva: Top Gear)
Björn Wahlroosin Bentley (Kuva: Top Gear)

Olen kirjoittanut aiemminkin siitä miten viitebudjetit ovat mielestäni vähän hassuja. Niiden pohjalta tehdyt budjetit lentävät usein nopeasti roskakoriin eivätkä ne juurikaan auta säästämisessä. Ajattelin avata tätä vähän lisää The Simple Dollarin Trent Hammin inspiroimana (ks. rikkaan miehen budjetti).

Tilastokeskuksen viitebudjetin mukaan suomalainen kahden vanhemman talous käyttää rahaa kuukaudessa 2932 euroa. Tämä raha menee muun muassa seuraaviin ostoksiin:

  • elintarvikkeet 406 euroa
  • alkoholijuomat ja tupakka 60 euroa
  • asuminen ja energia 743 euroa
  • liikenne 478 euroa

Prosentteina budjetista menee:

  • elintarvikkeet 14 %
  • alkoholijuomat ja tupakka 2 %
  • asuminen ja energia 25 %
  • liikenne 16 %

Mitä viimeksi katsoin niin täällä Hämeenlinnassa sai nimensä lehteen kun ansiotulot olivat 250 000 euroa vuodessa. Tällaiselle henkilölle jää käteen kuukaudessa 11 200 euroa kuukaudessa. Jos molemmilla vanhemmilla on tällaiset tulot on perheellä käytössä rahaa kuukaudessa seuraavasti:

  • elintarvikkeet 3102 euroa
  • alkoholijuomat ja tupakka 458 euroa
  • asuminen ja energia 5676 euroa
  • liikenne 3652 euroa

Stockmann Herkusta saa roudata hanhenmaksapasteijaa ja kaviaaria kaksin käsin että saa ruokaan menemään yli 3000 euroa kuukaudessa. Dom Perignoniakin saa viitebudjetilla kolmeksi perjantaiksi. Tosin yhtenä viikkona kuukaudessa pitää tyytyä joko Krugiin tai Moët & Chandoniin.

Leikitään seuraavaksi että tämä kaksilapsinen perhe onkin toimeentulotuella ja lapsilisillä. Tyypillinen kaksilapsinen perhe saa lapsilisää 201,55 euroa ja toimeentulotukea 1211,27 euroa eli yhteensä 1412,82 euroa.

Jos toimeentulotuella elävän perheen menot jakautuisivat tuon saman viitebudjetin mukaan heillä olisi käytössä rahaa seuraavasti:

  • elintarvikkeet 196 euroa
  • alkoholijuomat ja tupakka 29 euroa
  • asuminen ja energia 358 euroa
  • liikenne 230 euroa

Alle 200 euroa neljän hengen elintarvikkeisiin kuukaudessa ei ole paljon ja reilulla 350 eurolla kuukaudessa ei vuokrata kovin kummoista asuntoa. Suomessa on kuitenkin paljon perheitä jotka elävät joka kuukausi tällaisella budjetilla.

Björn Wahlroosin nettotulot olivat pari vuotta sitten 7 600 000 euroa vuodessa. Hänen autonsa oli Bentley W12 Flying Spur, jonka hinta on Suomessa luokkaa 300 000 euroa. Minä ajan vuoden 2005 Toyota Corollalla ja autoni hinnan suhde tuloihini on 17 %. Björn Wahlroosin auton hinnan suhde hänen tuloihinsa on alle 4 %.

Ja tästä tullaankin siihen epämiellyttävään totuuteen.

Budjetoinnin matematiikka on sama riippumatta tulotasosta. Jos sinulla menee yli 65 % tuloistasi pakollisiin menoihin, pakolliset menosi ovat liian suuret. Jos käytät alle 30 % tuloistasi haluihin, ei budjettisi ole kestävällä pohjalla. Budjetissa pitää olla tilaa huvituksille. Jos haluat säilyttää nykyisen elintasosi eläkkeellä, sinun tulisi laittaa jokaisesta palkastasi säästöön 20 %.

Ja vaikka ansaitsisit kuinka paljon, pakolliset menot pyrkivät aina kasvamaan tulotasoa vastaavaksi.

Ainoa budjetti jonka tarvitset

Ei, säästämällä 20 % toimeentulotuesta ei osteta omaa yksityiskonetta
Ei, säästämällä 20 % toimeentulotuesta ei osteta omaa yksityiskonetta

Andrew Tobias kertoo kirjassaan The only investment guide you’ll ever need äärimmäisen yksinkertaisen kolmiosaisen tavan tehdä budjetti:

  1. Tuhoa kaikki luottokorttisi.
  2. Sijoita ensimmäiset 20 % jokaisesta palkastasi yhdelle tai useammalle sijoitustilille. Älä koske näihin rahoihin.
  3. Laita loput 80 % yhdelle käyttötilille ja elä näillä rahoilla, oli mikä oli.

J.D. Roth on kommentoinut tätä budjetointimallia näin:

Vaikkakin Tobias yksinkertaistaa asioita on tämä järjestelmä erinomainen. Jos voit kehittää itsellesi tarpeeksi itsekuria näiden kolmen kohdan noudattamiseen, voit oikeasti rikastua.

Olen samaa mieltä. Tämä järjestelmä on äärimmäisen yksinkertainen mutta silti tehokas. Koska et käytä luottokortteja (tai kulutusluottoja), et maksa tuotteista ja palveluista jatkuvasti 20 % ylihintaa. Jos et koske ikinä sijoituksiisi, vältyt sijoittajien pahimmilta synneiltä (esim. pyrkimys ajoittaa markkinoita).

Jos haluat vähän tarkemman mallin, katso juttuni 50/30/20 -säännöstä.

50/30/20-sääntö

Muista tasapaino
Muista tasapaino

Yksi nyrkkisääntö budjetointiin on All your worth -kirjassa esitelty 50/30/20-sääntö.

50/30/20 -säännön mukaan budjetin pitäisi jakautua seuraavasti ollakseen tasapainossa:

  • Perustarpeet (50 %). Perustarpeisiin kuuluu asuminen, liikkuminen, ruokaostokset, vakuutukset ja välttämättömät vaatteet.
  • Halut (30 %). Haluihin kuuluu Netflix, vaatetus joka ei ole välttämätöntä, ulkona syöminen, konserttiliput, sarjakuvat, askartelutarvikkeet jne.
  • Säästäminen (20 %). Säästäminen sisältää asuntolainan nopeutetun takaisinmaksun.

Käyttämäni ja paljon hehkuttamani tietoisen kuluttamisen malli perustuu juuri tähän 50/30/20 -sääntöön.

Perustarpeet

Vain 50 % käyttäminen perustarpeisiin voi kuulostaa aika rajulta. Monista meistä kun voi tuntua että kaikki rahat menevät välttämättömiin, pakollisiin menoihin.

Perustarpeisiin budjetoidaan vain puolet tuloista koska tämä on:

  1. Kestävää. Jokainen voi elää riisikakuilla – päivän ajan. Kuka tahansa voi pidättää hengitystään – viisitoista sekuntia. Ja kuka vain voi käyttää kaikki tulonsa pelkästään perustarpeisiin – hyvin lyhyen aikaa. Pitkällä aikavälillä kituutusbudjetit eivät kuitenkaan yleensä toimi. Budjetoimalla vain puolet tuloista perustarpeisiin budjetissa on tilaa myös hauskuudelle.
  2. Turvallista. Kun kaikki menee hyvin, meillä on varaa sekä perustarpeisiin että haluihin. Joskus kaikki ei kuitenkaan mene suunnitelman mukaan. Voimme joutua itse työttömäksi tai puolisomme voi joutua työttömäksi. Voimme sairastua tai vammautua. Kun budjetista vain 50 % on varattu perustarpeisiin, pystymme tyydyttämään perustarpeemme vaikka tulomme puolittuisivat.
  3. Toimivaa. Perustarpeiden pitäminen alle puolessa budjetista on osoittautunut ajan saatossa toimivaksi.

Halut

50/30/20 -säännön mukaan sisään tulevista tuloista 30 % käytetään haluihin välittömästi. Ajatuksena on, että jos työskentelet lujasti, ansaitset osan palkkiosta heti.

Halujen osuudesta maksetaan esimerkiksi lentoliput kaupunkilomalle, personal trainerin palkkiot, joululahjat ja niin edelleen. Haluihin kuuluvat myös tupakat, alkoholi, pizzat, karkit sekä kaikki ruoka joka oliyttää perustarpeet.

Halut voivat olla mitä tahansa haluat niiden olevan. Ainoa rajoite on että haluihin käytettävä rahamäärä on tiukasti rajattu. Kun haluihin varattu raha on käytetty loppuun, se on käytetty loppuun. Haluihin ei saa käyttää säästöjä eikä haluihin käytettyä rahaa voi lainata seuraavalta kuulta.

Halujen tiukka budjettirajoite voi tuntua rajoittavalta mutta se on myös vapauttavaa. Tiedät että voit oikeasti käyttää tämän verran ja nauttia esimerkiksi lomastasi täysin rinnoin. Koska budjettisi on kontrollissa, sinun ei esimerkiksi tarvitse pelätä sitä lomalta palatessa odottavaa Visa-laskua tai stressata että rahat eivät riitä joululahjoihin.

Halujen budjetoiminen auttaa pääsemään eroon monia perinteisiä budjetteja vaivaavasta ehdottomuudesta. Jos budjetissa ei ole tilaa haluille ja sitten kerran ostatkin sen yhden Starbucks-kahvin, sinusta tuntuu että olet totaalinen luuseri joka ei osaa pysyä budjetissa ja koko budjetti lentää heti roskakoriin.

Säästäminen

50/30/20-budjetissa säästäminen on tavallaan automaattista. Jos perustarpeisiin menee 50 % ja haluihin 30 %, jää säästöihin automaattisesti jäljelle 20 % tuloista.

Kirjoittajat perustelevat säästämisprosenttia seuraavasti:

  1. Voit lopettaa murehtimisen.
  2. Voit maksaa pois vanhat velkasi.
  3. Voit kasvaa vanhaksi mukavasti.
  4. Voit rakentaa rikkauksia jotka kestävät koko eliniän.

50/30/20 -säännön ajatuksena on asettaa budjetti niin että voit sekä säästää että pitää hauskaa.

Kirjan kirjoittajien mukaan tärkein keino tasapainoiseen budjettiin pääsemiseksi on omien pakollisten menojen vähentäminen.

Kuten Dave Ramsey, tämänkin kirjan kirjoittajat painottavat että jos omat tulot eivät riitä elämiseen, tulee omaa elintasoa laskea reilusti omien tulojen alapuolelle. Tässä on myös jotakin samaa kuin The richest man in Babylon -kirjan ajatuksessa siitä että loppujen lopuksi pakollisia menoja ei ole olemassa. Kuten todettua, menot on mahdollista tiputtaa nollaankin.

Ajatus siitä että pakolliset menot ovat liian suuret on loppujen lopuksi aika huikea. Tässä hyväksytään se, että kukaan ei halua kituuttaa ja kaikilla meillä on joitakin menoja, jotka eivät ole pakollisia vaan haluja.

Riskirajana pakollisisssa menoissa kirjoittajat pitävät 65 %. Jos pakollisten menojen osuus ylittää tämän verran tuloista, voi pienikin ylimääräinen menoerä keikauttaa koko talouden nurin.

Tietyissä erikoistapauksissa budjetti voi erota hetkellisesti 50/30/20 -säännöstä:

  • Jos joudumme työttömäksi tai joudumme hoitamaan sairasta perheenjäsentä, valtaosa tuloista voi mennä perustarpeisiin.
  • Yksityisyrittäjä voi todeta että hänen säästämisprosenttinsa tulee olla suurempi, jotta hänellä olisi puskuria tilanteita varten jolloin bisnes ei luista niin hyvin.
  • Vanhempi pariskunta, jolla on jo tarpeeksi rahaa säästössä voi todeta, että heillä on varaa käyttää suurempi osa tuloistaan haluihin.

Nämä ovat kuitenkin poikkeustapauksia, jotka kestävät rajallisen aikaa. Opiskelu, työttömyys tai toimeentulotuella eläminen tuskin on kenenkään lopullinen strategia.

Ps. Kiitos Kimmolle, joka vuonna 2009 vinkkasi minulle tästä All your worth -kirjasta.